Tultiin äidin kanssa ihan lankahulluiksi eilen kun vierailtiin Lielahden Lankamaailmassa. Oli niin paljon ihanan värisiä, pehmeitä, suloisia keriä, toinen toistaan ihkumpia. Mun piti ottaa langat vaan paria pientä lahjaksi menevää bambupyyhettä varten, mutta käteen jäi tarpeet mm. bamburättejä ja hartiahuivia (töissä pitää olla oma) varten. Löytyipä sieltä tuollaiset ihanat pinkit puikotkin. Väärän kokoiset, mutta teen vaan sitten vähän reikäisemmän hartiahuivin...
Viime langanostokerralla sain valmiiksi tuon vaaleanliilan bamburätin ja tänään valmistui eilen illalla aloitettu bambupyyhe. Toinen samanmoinen pitäisi vielä tehdä, mutta nuo ihanat kirkkaat värit huutaa mulle, että "tee meistä hartiahuivi!".
Kun ensimmäisen langanostokerran jälkeen olin sährännyt tunnin virkkuukoukun kanssa ja menettänyt hermoni ja hakenut puikot käyttöön ja saanut vasta pari riviä kudottua, niin äiti jo lähetti tämän yllä olevan kuvan ja viestin, että "ensimmäinen kerä tuhottu". No niinpä tietenkin :)
Tänään sitten, kun jatkoin pyyhkeen kutomista pudotellen kiroillen aina välillä silmukoita puikoilta, tuli tämä yllä oleva kuva ja viesti: "Tämä valmistui jo eilen illalla". Kiitos tiedosta äiti - ehkä minäkin sitten joskus, kun tästä sormet vetreytyy :)
En kyllä tiedä, en ole koskaan jaksanut liiemmin keskittyä pieneen nypräämiseen, vaan mulla menee aika nopeeta hermo sellasessa hommassa. Pidän yksinkertaisista ja helpoista käsitöistä. Esim. juurikin pyyhkeistä, räteistä ja huiveista. Teen maksimissaan jotakin todella simppeliä kuviota, jos sitäkään. Mulla on kyllä yksi iso ristipistotyö vaiheessa, joka vaatii ihan hirveää tarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä, mutta se onkin ollut vaiheessa jo yli kymmenen vuotta... Ehkä joskus vielä laitan sen kuvan tänne ja sen alla on teksti "VALMIS!" :)