Torstaita!
Mainitsinkin, että mun suuren pesänrakennusviettini vuoksi myös meidän yläkerta sai ns. uutta pientä ilmettä. Tällä kertaa tarkoitin aulan ja pojan huoneen lisäksi myös meidän makkaria. Mitään suuria siellä ei todellakaan ole tapahtunut, vaan ihan sellaisia pieniä juttuja - mutta sitäkin piristäviä.
Olen metsästänyt makkariin vaaleita pellavaverhoja, mutta en ole löytänyt mistään mieleisiä. Ne saisi olla mieluusti täysin valkoiset, sillä ne raikastaa pientä tilaa niin kivasti sekä pidän pellavasta materiaalina todella paljon. Tässä yksi päivä mammani luona käydessä, sain pientä helpotusta mun verhokuumeeseeni kun lainasin yksiä mammani verhoja. Ne eivät ole pellavaa kylläkään, mutta sentään valkoiset ja tuovat juuri sitä kaipaamaani valoisuutta.
Tarkkasilmäiset saattavat huomata, että verhot ovat tangossa väärinpäin! Jep. Mulla oli aivan kamala kiire saada verhot heti paikoilleen ja siinä miehen kanssa niitä laittaen ja samalla poikaa viihdyttäen en oikein katsonut, että mitenkäs päin ne sinne tankoon oikein menevät. No, en ole kuitenkaan jaksanut ottaa verhoja alas ja laittaa niitä oikeinpäin joten saavat nyt olla sitten väärinpäin. Tuskin sitä edes huomaa miten päin ne ovat ja loppupeleissä nämä on niitä pikkujuttuja - ehtii ne myöhemminkin. Pääasia, että mulla on nyt uudet verhot!
Ja kun aulasta lähti pieni senkki pojan huoneeseen, pääsi ikkunat nyt sängynpäädyn päälle. Vielä pähkäilen minne ne oikein laittaisin, mieli tekisi laittaa ne seinällekin, mutta sitten taas toisaalta pitää ne vaan jossain nojaamassa vasten seinää, koristeena. Meillä ei vaan kamalasti ole vapaita nurkkia, ainakaan sellaisia mihin poika ei pääsisi käsiksi. Sängynpäädyn päällä ikkunat ovat siis toistaiseksi vielä turvassa. Ikkunatkin sai muuten pientä uutta ilmettä, kun maalasin niitä vähän valkoisiksi akryylimaalilla. Lopputulos on vielä hieman kesken, sillä maalasin samaa aikaa kun poikakin oli hereillä, eikä siitä luonnollisestikkaan tullut oikein mitään - poikakin kun olisi halunnut kovin maalata. Annoinkin pojalle hetkeksi vahaliidut ja poika väritti niillä myynnissä olevaa pientä TV- tasoa, kröhöm.
Huomasin, että ikkunoissa on kaikki tämän hetkisen elämäni iskulauseet. Pitäisi luottaa toiseen ja elämään ylipäätään, tehdä sitä mitä rakastaa ( toivottavasti minäkin joskus vaikka tulevaisuuden töiden suhteen ) rakastaa toista ja antaa anteeksi vaikka se vaikeeta onkin. Toi viiminen lause on tällä hetkellä aika ajankohtainen - minä ja mun raskaushormoonit ja vuoristorataa menevä mielialani. Huoh!
Tyynyjen saralla ei ole uudistuksia tapahtunut sitten viime kevään. Kovin kaipaisin jotain väriä huoneeseen, vaikka just tyynyjen muodossa. Hhmm, vaikka kenties jotain hailukkaa keltaista? Haluaisin niin kovin ottaa kokonaisvaltaisen kuvan koko huoneesta teille, mutta miehen sekainen työpöytä ei oikein ole kuvauksellinen. Haluaisin siis myös uuden työpöydän huoneeseen ja toimistotuolin tilalle jonkun ihanan tuolin. Hhhmmm.
Mutta kohta huoneessa on taas pinnasänky, joten nämä hankinnat ei varmaan ole kovinkaan järkeviä? Kunhan haaveilen ja ajattelen mitä kaikkea sitä huoneessa voisikaan olla. Jospa sitä katsoo sitten uudestaan kun pinnasänky ollaan saatu huoneeseen ja näkee kuinka paljon tilaa muille hankinnoille vielä jää.
Se pinnasänky taitaa kuitenkin olla siellä ostoslistan kärjessä. :)