Pojan huone ja nukkumajärjestelyt ovat viime aikoina kokeneet suuren muutoksen. Poika nimittäin sai uuden sängyn. Oltiin miehen kanssa suunniteltu, että hankitaan pojalle uusi sänky sitten joskus kesällä, niin vauva saa sitten tuon pinniksen. No poikapa päätti sitten alkaa opetella miten kiivetään pinnasängystä pois, joten sänky pitikin sitten hankkia vähän yks kaks yllättäen.
Onneksi poika ei vielä koskaan onnistunut kiipeämään pois pinniksestä (tai sinne), mutta jo yritykset näyttivät sen verran pelottavilta, että todettiin paremmaksi vaihtoehdoksi ostaa uusi sänky.
Ekassa kuvassa vasemmalla vasta uudet verhot ja pikkusankari kiipeilemässä lelulaatikon päälle.
Sitten uusi sänky, jonka ajateltiin aluksi olevan tolleen pääty ikkunaan päin. Kunnes poika hoksasi alkaa kaivella sängystä käsin hoitopöydällä olevia leluja. Joten nyt tilanne, kuten viimeisessä kuvassa, eli pääty oveen päin.
Sänkynä on Ikeasta löytyvä jatkettava sänky. Suunnitelmissa oli iha erilaisen sängyn hankkiminen, mutta pojan kiipeilytaidot pääsivät yllättämään, joten pikaisesti haettiin ja koottiin sitten tämä.
Pelkäsin, että poika alkaa hyppiä pois sängystä keskellä yötä ja sen takia tehtiin kaikenlaisia turvatoimia kotona (kuten keittiöön pääsyn blokkaus). Noh onneksi poika ei ole vielä koskaan sängystä tullut pois yöllä tai kesken päikkäreiden.
Herääminen on oikeastaan jakautunut kahteen eri sarjaa, eli niihin aamuihin kun äitiä huudellaan paikalle tai mölistään omaa aamuasiaa (tänään laulettiin<3). Ja sitten on ne aamut, kun tullaan herättämään äiti iloisella hihkaisulla. Yhdiltä päikkäreiltä poika nousi, suunnisti keittiöön, siirsi oven edessä olleet penkit ja yritti kiivetä syöttötuoliin. Seurasin tapahtumia makkarista huvittuneena. Noh kun syöttötuoliin ei itse päästy poika tuli hakemaan meikäläistä apuun. Tais olla pikkasen nälkä :D
Aluksi sängyssä ei ollut laitaa ja pidettiin patjaa tossa lattialla. Yritin laittaa kaikkia peittoja rullaksi yms. tohon aukon kohdalle, mutta poika silti putosi sängystä pari kertaa. (Poika yritti sitten patjalla aina jatkaa unia ja kun hänet nosti sänkyyn, niin unet jatkuivat samointein.) Mitään valmista laitaa jatkettavaan sänkyyn ei saanut järkevästi ja pojan putoilu pelotti sen verran, että kehitettiin miehen kanssa siihen sitten ihan oma laita. Laitan siitä myöhemmin kuvaa ja ohjetta.
Kaikenkaikkiaan isoon sänkyyn siirtyminen on sujunut tosi hyvin. Aluksi poika jopa nukahti paremmin siihen, kuin pinnikseen. Nyt on vähän taantumista havaittavissa, mutta mitään kummempia ongelmia ei ole onneksi ollut.
Nyt pitäisi vielä hankkia pojalle uusi isompi peitto ja tyyny. Tähän mennessä ei pojalla oo ollut tyynyä, mutta poika niin tykkää meijän sängyssä makoilla pää tyynyllä, että aateltiin nyt vihdosta viimein hankkia sille oma tyyny.
Aurinkoista viikonlopun jatkoa kaikille!