Teemajuhlat ovat aina olleet minusta ihania ja tässä elämäntilanteessa olen tietysti enemmän kuin innoissani, että pääsen järjestämään pojalleni tulevina vuosina monia erilaisia juhlia tietyn aiheen ympärille. Tämä into ei kuitenkaan lopu pelkästään lastenjuhliin, vaan aina tilaisuuden koittaessa minusta on ihana panostaa juhlajärjestelyihin kunnolla ja kutsua ystäviä koolle.
Keneltäkään ei varmasti ole mennyt ohi, että viime viikonloppuna järjestettiin tosiaan ainutlaatuiset Stadion-keikat ja lauantaina suuntasimme itsekin Cheekiä katsomaan ystävieni kanssa. Monet eivät välttämättä edes ole juurikaan artistin musiikkia kuunnelleet tai muuten genrestä liikaa innoissaan, mutta tämän ainutlaatuisen keikan halusivat läheisistäni suurin osa päästä kokemaan. Vaikka keikan lähestyessä suurin osa näistä vähemmän innostuneistakin alkoi yhtäkkiä olla aikamoisen Cheek-hurmoksen vallassa.
Keikkaa oli odotettu viime syksyn lippujen hankinnan jälkeen suuresti ja itsekin odotin lauantaita ihan todella paljon. Aamulla oli perinteistä juhlajännitystä ilmassa ja innokkaana koristelinkin tarjoilujani teemaan sopivaksi. Naapureiltamme ei varmasti jäänyt epäselväksi minne tyttöporukkamme oli suuntaamassa. Heidän onnekseen keikkaetkot loppuvat kuitenkin jo aikaisin, kun stadionille piti suunnata riittävän ajoissa.
Keikka ei jättänyt varmastikaan ketään paikallaolijaa kylmäksi, show oli ihan todella, todella huikea. Kertaakaan emme ehtineet penkeillemme istua koko keikan aikana, upeasti rakennettu ja rytmitetty show piti ainakin oman katsomomme seisomassa ja tanssimassa koko illan ajan. Tämän illan tulee varmasti jokainen ainakin omasta porukastamme muistamaan aina.
Kuvituksena tässä postauksessa voisi olla olohuoneemme muuttumista tanssilattiaksi, antaumuksella tanssivia ystäviä, kovaa ja korkealta hoilattua yhteislaulua, vatsan pohjasta asti nauramista, samppanjapullojen poksahtelua, lasien kilistelyä, yhteistä meikkaamista ja hiusten kihartamista, hulvatonta taksimatkaa minibussin kyydissä, yhteislaulua taksimatkalta, stadionin väentungosta, uskomatonta valoshowta erinomaisilta paikoiltamme kuvattuna, ilotulitusta, herkistynyttä artistia suuren lavan keskellä sekä katsomomme tanssimista ja koko keikan kestänyttä tanssimista. Illan aikana keskityin kuitenkin kaikkeen muuhun kuin valokuvaamiseen ja päätin jo etukäteen olla koskematta kameraan illan aikana. Nämä muistot pysyvät mielessä ilman kuviakin ja joskus on vain hyvä keskittyä hetkeen ilman linssin läpi katsottua maailmaa. iPhonen muistista löytyi muutama kuva, joista kahdessa kuvia teematarjoiluistani.
Kiitos tytöt vielä aivan mahtavasta illasta!