Saunamme on niin sanotusti viittä vaille valmis. Ja syytä on ollakin, sillä irtisanoin viime viikolla nykyisen kämppämme vuokrasopimuksen. Jännittävää! Haikeaakin on, sillä vaikka 1960-luvulta peräisin oleva kaksiomme ei millään mittapuulla ole hääppöinen, on se silti ollut kotimme öö ainakin jostain syksyn 2008 paikkeilta.
Rakenteilla oleva tönömme täyttää näinä päivinä yksi vuotta. Syyskuun alussa 2013 takataskussamme oli tuore rakennuslupa ja minä fiilistelin talonmallista kuoppaa, hahhah.
No mutta takaisin nykyhetkeen. Jo hetken lauteita odotellut sauna sai viikonloppuna ja alkuviikosta sisuksiinsa haapaiset lauteet. Postauksen ensimmäisessä otoksessa komeilee Iki-kiuas ilma kiviä. Kuvassa kaikki on vähän vinossa, mutta voin vakuuttaa että reaalimaailmassa asiat ovat lauteiden kulmajiiriä myöten vimosen päälle (naapurin isännältä tarttunut käyttökelpoinen fraasi). Saunaan mahtuu laskelmieni mukaan helposti ainakin seitsemän löylyttelijää. Kun iso alalaude otetaan mukaan laskuihin, tilaa on jopa kymmenelle.
Mitä enemmän raksa on alkanut muistuttaa kotia, sitä oudommalta tuntuu esitellä sitä täällä interneetissä. Jatkossa joutunettekin tyytymään ainakin kuvien osalta tällaisiin tunnelmapalasiin.
Mestari suunnitteli ja tietenkin rakensi saunan ihan itte. Yksinkertaisuus on saunan designissa mielestäni valttia.
Minulta kului yksi lauantainen raksapäivä kun hinkkasin vähän huolimattomasti höylättyjä haapalankkuja kauniiseen kuntoon. Hiomisen jälkeen sudin lankut valkealla Supi-saunasuojalla. Lopputulos palkitsee!
Vaikka syksyn tulo sapettaa, olen tavallaan odottanutkin koivujen kellertymistä. Tieto lähestyvästä muutosta on loiventanut ahdistusta kesän loppumisesta. Syyssaunat odottavat.
