Tervetuloa seuraamaan matkaani kohti kokin ammattia. Tarjolla on kertomuksia opiskelusta sekä reseptejä, joita kehittelen omassa kyökkilaboratoriossani.
Kutsun nimittäin omaa rakasta norsunaulakoilla ja perintöhuonekaluilla sisustettua kyökkiäni nimittäin leikkisästi laboratorioksi. Laboratoriota ei ole pilattu turhilla neliöillä. Se koostuu lähinnä suunnitteluosastosta tietokonepöytineen ja keittokirjahyllyineen sekä mummon vanhasta 30-luvun keittiönpöydästä, jonka ääressä on tullut nautittua ja kokattua vaikka mitä nannaa.
Ruuanlaitto on ollut minulle pitkään intohimoinen harrastus. Harrastan aktiivisesti keskiajan elävöitystä eli hippaloin ympäri maata keskiaikaisessa mekossa muiden harrastajien kanssa viikonloppuisin. Suunnittelen ja toteutan myös keskiaikaisia pitoja harrastajien kokoontumisiin. Mutta ei keskiaikaharrastuksesta sen enempää.
Luovuutta kyökkiin!
Tämän blogin ideana on kuitenkin tuoda esille omia ja toisten hyväksi koettuja reseptejä niin keskiaikaisia ja moderneja, kuin jotain siltä väliltä olevia. Keskiajan makumaailma vaikuttaa nimittäin myös ihan arkipäivän ruuanlaittooni siinä mielessä, että käytän rohkeammin erilaisia mausteita ja yrttejä ja yhdistelen vapaammin suolaista ja makeaa. Ehkä tässä samalla tulee oikaistua myös muutama väärinkäsitys keskiajan ruokakulttuurista.
Vastustan myös esimerkiksi äitini edustamaa ruokakonservatismia. Sitä ajatusta, että lihapullat tulee tarjota aina perunamuussin ja tietyn kastikkeen kanssa ja makaronilaatikon voi laittaa vain yhdellä perinteisellä tavalla.
Meillä onkin ollut äitini kanssa vuosien varrella monta sukupolvien välisistä käsityseroista johtuvaa ruokakärhämää. Parhaimmillaan olemme alkaneet väitellä joulupäivän menusta jo heinäkuussa. ”Et sitten laita siihen ruokaan mitään keskiaikamaustetta!” on aika usein kuultu tuhahdus silloin harvoin, kun saan laittaa ruokaa vanhempien luona vieraillessani. No joskus olen salaa laittanut ja on ne syöneet silti, huomaamatta mitään… Oikeasti tulemme äidin kanssa toimeen ihan hyvin. mutta olemme kai molemmat aika vahvatahtoisia naisia – ainakin mitä tulee kotitaloustöihin.
Uskon siis luovuuteen myös keittiömaailmassa. Uskon makujen rohkeaan yhdistelemiseen ja luoviin kokeiluihin. Eräs ystäväni sanoikin, että minun pitäisi kirjoittaa Luovan kokin käsikirja. Ehkä vielä jonain päivänä…
Mutta ei tässä ihan pelkän luovuuden varassa olla. Suunnittelen keittiön aikataulut aina jämptisti ja olen perehtynyt myös laajasti keskiaikaisiin reseptilähteisiin. Keittokirjahyllyni pursuaa mielenkiintoisia kirjoja.
Mutta saa nähdä, miten luovuudelle keittiössä käy opintojeni myötä. Aloitan nimittäin maanantaina kokin opinnot työvoimakoulutuksena parin vuoden työttömyyden jälkeen. Sain tietää kouluun pääsystä vasta viikko sitten ja olin revetä riemusta. Silti vähän jännittää. Miten sujuu koululaisen arki parin vuoden työttömyyden jälkeen? Onko maisteri sittenkin liian fiksu ammattikouluun, kuten niin moni antanut ymmärtää? Minkälaisia ne muut tyypit ovat?
Reseptinurkkaus
Mutta nyt taitaa olla ensimmäisen reseptin aika. Tämä keitto lähti eilen porisemaan kyökkilaboratorion hellalla. Keittoon ei tarvitse aina laittaa perunaa (itse asiassa minä en perunoista juurikaan välitä). Sinänsä ruoka olisi hyvinkin toimiva keskiaikaiseksi reseptiksi (kaikki ainekset ovat keskiajalla tunnettuja), vaikka keitto sinänsä pälkähti päähäni vasta, kun näin alennuksessa olevat lammasmakkarat.
Reseptissä mainittu pitkäpippuri on keskiajalla Eurooppaan tuotua pippuria, jonka tuonti lopetettiin 1800-luvulla hinnan kallistuttua. Sen maku on hiukan pehmeämpi kuin tavallisen maustepippurin ja se antaa ruuille ihan omanlaisensa aromin. Pitkäpippuria kannattaa etsiskellä esimerkiksi Ruohonjuuresta tai erilaisista maustetukuista. Tavallinen maustepippuri käy toki myös.
Keitosta tuli ihan mielettömän hyvää. Se on ehkä parasta makkarakeittoa, mitä olen koskaan syönyt. Ainekset keittoon maksoivat noin 5 euroa (makkara ja pekoni olivat molemmat punalaputettuja), joten kutsun sitä
Työttömän lammasmakkarakeitoksi
1 lanttu
2 sipulia
3 porkkanaa
1 paketti pekonikuutioita
1 paketti Pirkka lammasmakkaraa
1 kasvisliemikuutio
2 pitkäpippuria murskattuna morttelissa
Laita vajaa kattilallinen vettä kiehumaan ja lisää kasvisliemikuutio.
Pilko juurekset ja makkarat pieniksi paloiksi ja lisää joukkoon. Mausta pippurilla ja keitä lientä noin tunti.
Kuvat ovat vanhoja kuvia kyökkilaboratoriostani. Ehkä tämän aamun kaaoksen kuvaaminen (keittiönpöydällä likainen pelti ja pihasta kuivattuja omenoita, työpöytä täynnä keskeneräisiä kirjoja ja tiskiallas täynnä tiskejä) olisi paljon realistisempaa...