Kiireisen arjen keskellä ei välttämättä jaksa tai pysty valmistamaan erikseen välipalaa. Siispä tässä pari sellaisenaan hyvää välipalavinkkiä ruokakaupan hyllyiltä. Eivät vaadi valmisteluja tai blendereitä. Suoraan suuhun vaan! Ja lopuksi otsikon mukaista soppaa.
Sesongin parhaita herkkuja ovat ehdottomasti kotimaiset omenat. Maku on parhaimmillaan viileänä, ja tähän aikaan vuodesta minulla onkin niitä aina vihanneslaatikossa. Omat suosikkini ovat punaposkisia, kirpakoita ja mehukkaita.
Omenoista voi toki tehdä myös monenlaisia leipomuksia, mutta netti taitaa jo pullistella omenapiirakkareseptejä, joten en nyt tähän sellaista sepusta. Saatan kyllä viikonloppuna kokeilla Kinuskissan omena-hunaja-blondieseja. Olen kerran aiemmin valmistanut brownieiden sisarleivonnaisia, ja ne veivät kyllä kielen mennessään. Herkkuruutujen omenainen ja hunajainen versio on varmasti kokeilemisen arvoinen.
Omenoiden lisäksi nyt saa muuten myös kotimaisia päärynöitä. Jos ei ole mahdollisuutta tutkia tarjontaa torilla, suuremmista ruokakaupoista kannattaa katsastaa kilon pusseissa myytävät pikkuruiset mutta niin herkulliset saaristopäärynät.
Ja sitten esittelyssä minulle uusi tuttavuus: kookosjuoma. (Tunnetaan meillä myös nimellä jumalten juoma.) Sekin on omenien ja päärynöiden tapaan sellaisenaan valmista nautittavaksi vaikka suoraan kaupan hyllyltä.
Olen jostakin syystä kokenut kookoshurahduksen viimeisen vuoden aikana. Ennen olen pitänyt kookoksen makua jotenkin liian imelänä. Jotakin on tapahtunut, koska nyt pehmeänmakea kookosmaito maistuu erilaisissa smoothieissa, jälkiruoissa ja thaimaalaisessa ruoassa minusta mielettömän hyvältä.
Mikään kevyt herkku kookosmaito ei kuitenkaan ole. Siksi onkin ilouutinen, että kaupan erikoismaitohyllystä löytyy myös juotavia kookosjuomia, joissa on vähemmän kaloreita kuin rasvattomassa maidossa. Aiemmin olen kookoshimoissani maistanut kookosvettä, mutta kokenut karvaan pettymyksen. Maku on niissä ollut liian "terveellinen", laimea ja hmm… liukas?
Testasin kaksi vaihtoehtoa, ja näistä voiton vei kirkkaasti Alpron Cocnut Original -kookos-riisjuoma. GoGreenin kookosjuoma on maultaan paljon miedompi ja sopiikin ehkä paremmin vaikka maitolasin korvikkeeksi voikkarin seuraksi. Mutta Alpron juoma, siinä on sitä jotakin. Pehmeänmakuinen juoma sopii herkutteluun siinä missä lasi maitokaakaota. Mistä tulikin mieleeni, että täytyypä joskus kokeilla tehdä tästä kookos-kaakaota…
Jonkinnäköisellä aasinsillalla olisi sitten tarkoitus siirtyä synteesiin eli kotimaisen ja kookoksen epäpyhään liittoon. Ollaan niin kuin punajuuri ja kookos, eh?
Hesarin ruokatorstaissa oli hiljattain punajuuri-kookoskeiton resepti, jota tulikin sitten testattua. Tai niin no, enhän minä ikinä osaa näitä reseptejä pilkulleen noudattaa. Hyvä soppa tuli, vaikka käytinkin vain kuusi punajuurta (en kahtatoista) hieman perunaa ja tavallisen keltasipulin shalottien sijaan. Joskin aika makea, kun juuresten makeuteen yhdistää vielä makean kookoksen. Soppa piristyikin, kun seuraavalla syöntikerralla lisäsin siihen sitruunalla maustettua kermaviiliä edellisen päivän kala-aterialta. Saman asian voisi ajaa myös jos laittaisi uuniin paahtumaan myös jokusen hapokkaan omenan. Siihen uunissa paahtamiseen kannattaa sitten varata aikaa. Taisin lopulta luovuttaa noin kahden tunnin kohdalla omien punajuurteni kanssa, vaikka ne eivät edes olleet kookkaita. Soseeksi menivät juuri ja juuri, mutta Bamix oli kyllä kovilla.
Nautinnollista sadonkorjuuaikaa!
Kuvat:
Kookoskuva Flickr / YIM Hafiz
Muut kuvat ©Annan