Väkertelimme poikani kanssa kiitokseksi vanhaan päiväkotiin, hänen ryhmänsä aikuisille simppelit, pienet karkkipurnukat. Poikani vaihtoi noin viikko sitten päiväkotia ja olimme sopineet vanhassa päiväkodissa, että siellä pidetään pienet heippa-juhlat. Olimme saaneet poikkeusluvan tarjota kavereille mehujäät (koska normaalisti oli linjattu, ettei makeita kodeista tuoda) ja koska olemme olleet supertyytyväisiä poikamme elämään sattuneista aikuisista, niin halusimme osoittaa kiitollisuutemme huolenpidosta pienellä jutulla.
On aina pieni luovuutta ja kekseliäisyyttä vaativa hetki, kun yrittää keksiä jotain pientä, näppärää ja ei-turhaa annettavaa. Päiväkodin aikuiset saavat varmasti yhtä jos toista jouluna ja keväällä. Itse olen halunnut linjata meidän perheen annettavat siten, että idea on yhdessä lapsen kanssa oivallettu ja niin, että lapsi myös osallistuu sen tekemiseen eli siis lahja on ainakin osittain itse näperrelty. Niinpä marssin ostamaan pienet purnukat, pussilliset karkkeja ja valkoista silkkinauhaa.
Sitten vain kotiin ja pojan huoneen lattialle värkkäämään. Karkkien valitsemisessa auttoi sen verran mies, että hän ehdotti josko jokaiseen purnukkaan laittaisi erilaisia klassikkokarkkeja. Niinpä siis mukana oli Jelly beansit, Polkat, Ranskanpastillit ja Nallekarkit. Lapsi valitsi jokaiselle aikuiselle purkeista värin ja sen, minkälaisia karkkeja juuri tälle aikuiselle laitetaan.
Tadaa! Karkit onnistuneesti purkeissa ja vielä jäi naposteltavaakin:
Sen jälkeen nappasimme purkit kouraan ja marssimme alakertaan jatkamaan. Eli purkit kiinni, silkkinauhat sopivan mittaisiksi ja kortit valmiiksi. Korttiin pyysin pojan kertomaan jokaisesta aikuisesta jotain, mitä hänelle on jäänyt heistä mieleen. Noin esimerkiksi hän kertoili, että "M silittelee mua, kun mä menen nukkumaan" ja "T:n kanssa me ollaan muovailtu muovailuvahalla ja se on auttanut mua pukemisessa". Sen jälkeen äiti jatkoi vielä polttelemalla ulkorappusella korttien reunat.
Helppoa ja maukasta. Olen miettinyt myös esimerkiksi itse tehtyä saippuaa, mutta siinä itse tekemisessä on lapsen vähän huono avustella. Tosin voisi ajatella, että poika voisi valita jokaiselle aikuiselle tuoksun ja materiaalit, joiden pohjalta äiti sitten tekee. Jäähän vielä paketointi ja kortit, joihin lapsi voi sitten enemmän osallistua. Ehkäpä jo jouluksi..?