Toin ensimmäisen amarylliksen kotiin. Viime jouluna yllätin itseni ostamalla pelkkiä leikkoamarylliksiä mutta nyt palasin ruotuun, valitsin oikein nuppuisan ruukkuamarylliksen, laitoin sen purkkeineen päivineen suojaruukkuun ja peitin pinnan sammalella.
Amarylliksen ja muiden sipulikukkien hoidosta sen verran, että kastelua tarvitaan hyvin vähän ja se vähäinen vesi saisi olla kylmää. Vesi laitetaan aivan istutuksen reunoille joista juuret sen kosteuden hyödyntävät. Liika vesi mädännyttää sipulin ja kukan varsi kasvaa holtittomasti pituutta. Jos nyt kuitenkin pääsee käymään niin, että kukkavarsi on jo pitkä, voi sen joko tukea tukikeppiin tai katkaista leikoksi maljakkoon.
Jos haluat nauttia kukistasi mahdollisimman pitkään, pidäthän ne erossa lämmön lähteistä. Eli kannattaa sijoittaa kauas pattereista eikä laittaa niitä kynttilöiden kanssa samaan asetelmaan (niinkuin minä tein eilen hyasinttien kanssa)...
Kukkien avautumista ja uusien kukkavanojen kehittymistä on mukavaa seurata. Tällaisen simppelin istutuksen voi vielä joulun alla tuunata koristeellisemmaksi tai pitää ihan hillitysti tällaisenaan. Toisinaan pramea ruukku tekee sen riitävän säväyksen.