Siinä se olis, ensimmäinen valmis juttu tälle vuodelle! (Huomatkaa äärimmäisen yhteistyöhaluinen, juuri herännyt malli.)
Elliksellä oli -10-15-asteen pipon mentävä aukko eteisen laatikossa, joten sellaisen sitten neuloin. Nyt löytyy velourpipo, ohut neulottu pipo, tämä paksu neulottu pipo, lampaanvillasta neulottu pipo jossa on vuori (mummon käsialaa) sekä karvalakki. Joka säälle oma! Ellis valitsi itse langan ja vaikka yskin vähän ostotilanteessa, niin on tuo valmiina ihan kiva eikä riitele edes kovin pahasti pinkin haalarin kanssa. Ja mikä tärkeintä, pipotettava itse on tyytyväinen ja esittelee mielellään uutta pipoaan esim. kaupassa mm. kaikille vastaantulijoille.
Oon minä muutakin neulonut, mutta kun noille sukille pitää neuloa paritkin... oon siis saanut aikaiseksi yhteensä 2,5 sukkaa, ja nyt olis viikonlopulle tavoitteena ehtiä ne loput 1,5. Lisäksi oon virkkaillut 1,5 kerällistä isoäidinneliöitä. Aika paljon siis, vaikkei valmista niin kamalasti olekaan.
Noin muuten arki on alkanut töiden ja treenien merkeissä, ei mitään kummallista kerrottavaa siis. Nyt voisin ottaa yhden sukan ja valua (uudelle!!) sohvalle Suurimman pudottajan pariin. Oli meillä kuulemma karkkiakin tuolla, eihän tässä tänään oo syötykään vasta kuin töissä herkkuvälipalaksi lättyjä ja kotona päälle eilistä synttärikakkua (miehen). Mikä tammikuu, mikä laihis elämäntaparemontti? No voin kertoa: ei mikään. Haha.
Kivaa viikonloppua!