Ravistelevat ahaa-elämykset ovat usein naamioituneet arkipäiväisen dorkamaisiin asioihin. Kuten että kesken herttaisen persehtimisentäyteisten joulunpyhien oikea käsi ei suostu toimimaan niin kuin yleensä. Sitä käy näyttämässä lääkärille ja kotiin palaa bondage-henkisesti kinesioteipattuna lääkepurkin kanssa. Tennis- ja golfkyynärpää. Pah.
Kuten lähipiirini tietää, olen tasan yhtä urheilullinen kuin lapamato. Vammat on hankittu kirjoittamalla, virkkaamalla, kenties töissä ehkäpä epäergonomisesti suoritetuilla toistuvilla liikkeillä. Ei, en todellakaan nosta ranteet suorassa yhtään mitään. Koittakaapa purkaa kukkarullakoita suorin rantein. Alimmat osat ovat lattianrajassa, ylimmät korkeammalla kuin minä itse. Entä sitten kirjoittaminen? Näyttäkää mulle opinnäytetyön tekijä, joka ei kouristuksenomaisesti naputa tajunnanvirtaa tuntikaupalla yön pimeinä hetkinä ja vietä liikenevää vapaa aikaa lyijytäytekynään (0,5) tarrautuneena, sillä jokainen orastava ideanpoikanen on saatava talteen ja muutettua mielellään yhdeksi kappaleeksi 12 pisteen tekstiä rivivälillä 1,5. (Ensin fontilla Liberation Serif, mutta loppuvaiheessa sen tulee vaihtaneeksi Cambriaan, sillä siinä on kauniimmat päätteet.)
Oikean käden käyttökieltohan siitä tuli. Puhelinta pystyy käyttämään vasurilla, vihannesten leikkaaminen on vähän hidasta ja kirjoittamisesta ei tule mitään. Näppistä sentään pystyy käyttämään pelkällä vasurillakin. Suurin onnettomuus sukeutui kuitenkin virkkaamisen puutteesta. Mitä käsillä tehdään, jos ei saa virkata? Hei ihan totta, mitä tällä ajalla tekee? Aluksi yrittää tietysti virkata vasurilla, mutta koska siitä ei tule mitään, on pakko tyytyä kohtaloonsa ja pakata langat, koukut ja puikot laatikoihin ja roudata varastoon odottamaan parempia aikoja. Kolme viikkoa kestin. Kuluneella viikolla otin varovaisesti trikookudekerän ja nro 8 koukun kouraan ja ajattelin että jos nyt ihan vähän. Kokeilee miten käpälä kestää. Voi pojat, se oli niin ihanaa! Aivan kuin olisi tullut kotiin. Näin tän kuuluu olla. Mikä oikeasti on parempaa kuin istua nojatuolissa virkkaamassa teekupillinen käden ulottuvilla ja katsella samalla Girlsien kakkoskautta dvd-boksilta? Niinpä.
Teen ihan vaan pieniä juttuja. Säilytyskoreja vaan. Välillä teen fyssarin neuvomia venytyksiä ja kuminauhatreenejä. Ja alan varmuuden vuoksi opetella vasemmalla virkkausta. Harkitsen myös oikean elämän hankkimista.