On ollut hetki hiljaiseloa tämän blogin pidon osalta kaikkien sairastelujen vuoksi.
Viime viikonloppuna ihana naapurini lapsineen oli meillä yökylässä ja riehakkaan lauantai- illan päätteeksi esikoiseni sairastui aivan yllättäin flunssaan. Pärskistyrkis tuli vähän väliä ja nokka vuosi. No sitä tautia ollaan nyt tässä sitten itse kukin kerrallaan podettu eri asteisina ja nyt vihdosta viimein ollaan kaikki terveinä ainakin melkein terveitä! Nimittäin aamupäivällä tätä postausta aloitettaessani ei ollut tiedossa pojan ripulitautia, joka onkin tässä päivän mittaan kehittynyt varsin ikäväksi vaivaksi... No ehkä me nyt vielä siitäkin taudista selvitään.
Vappu menikin mukavasti gluteenittomia munkkeja leipoessa, vapputorilla käymällä ja äidin luona luonastamista/illastamista/saunomista... :D Vapputorilta tarttui tietenkin mukaan perinteinen vappupallo ja pitihän siihen possujunaankin päästä!
Ja sitten tähän päivään. Näin lauantain riennoiks mies ja esikoinen päättivät lähteä tappamaan aikaansa ja suuntasivat aamupäivästä mökille laittamaan tupaa kesäkuntoon, minä puolestaan otin pitkään kaapissa odottaneen projektin työn alle.
Ostimme jo aikoja sitten Ikeasta näitä "halpis" pussilakanasettejä sillä periaatteella, että muokkaan niistä poikani peittoon sopivan kokoisia pussilakanoita. (Tuohon juniori peittoon kun on niin hankala löytää oikean kokoisia, kuosiltaan ja hinnaltaan mielyttäviä pussilakanoita.) Joten ompelutaitoiseina tuumasta toimeen! Vauva ulos päiväunille, ompelukone, sakset ja ratkoja esille -> eikun töihin! Pussilakanan leveys vastasi juuri sopivasti peiton pituutta, 150cm, eli pystyin jättämään 3/4 sivusta kiinni ja leikkaamaan vain yhden sivun auki, jonka tietenkin lopuksi ompelin kiinnikin. Uuden "pussilakanan" päästä mittasin puolivälin ja puolivälistä puolivälin, jotta sain mitattua oikean kokoisen aukon, josta sujautan peiton sisään. Tämän aukon peittävät ompelulangat ratkoin siististi pois ja ompelin molemmat reunat siisteiksi saumoiksi. Puolittaismitat otin syystä, että molempiin reunoihin jäi samanverran käyttämätöntä pussilakanaa. Saumojen ompelun jälkeen ompelin viimeisenä sen yhden avonaisen reunan kiinni, ja dadaaa, aikuisten pussilakanasta lasten pussilakanaksi käden käänteessä.
Sainkin tehtyä kaikki, eli kaksi, pussilakanat valmiiksi. Nyt ovat vielä pesussa ja silitystä vaille valmiita. Hyvä mieli kun sai vihdoinkin saatettua kauan kaapissa seisseen projektin loppuun!
Illasta päätimme nakata pojat vaunuihin ja suunnata itsemme kävellen kaupungille syömään ja vuokraamaan leffaa. Ravintolassa syömäni hampurilainen oli tosin varsinainen pettymys vailla makua... Luulen, että viereisestä kebab- paikasta olisin saanut huomattavasti paljon paremman purilaisen! Pettymys...
