Ei niistä ihan sormikkaita tullut, mutta lapaset kuitenkin. Huomasin nimittäin, että taitoni sormikkaiden tekemiseen ovat vielä liian huterat. Ongelmakohdaksi paljastuivat sormien välit, joihin tuli aina järkyttävä reikä. Ilmeisesti silmukoiden lisääminen kesken neuleen vaatisi vielä harjoitusta. Muutoin olen varsin tyytyväinen työhöni. Jälki on tasaista ja lapaset valmistuivat yllättävän nopeasti ottaen huomioon sen, että jouduin aluksi muistelemaan jopa aloitussilmukoiden luomisen.
Seuraavaksi otin työnalle jo aiemmin mainitsemani lapsen pipon. Löysin pitkän etsinnän jälkeen neuleohjeen, jota on kätevää lähteä muuttamaan mieleisekseni. Alussa pipoon neulotaan pätkä joustinneuletta, minkä jälkeen jatketaan sileällä neuleella. Tarkoituksena olisi kokeilla sileän neuleen alueelle netistä bongaamaani perhosneuletta. Toinen kiinnostava ja opettelemisenarvoinen kuvio on palmikkoneule, jonka säästän johonkin myöhempään työhön. Esimerkiksi vähän aikaa sitten ostamassani Suosikkineuleita ja suloista arkea -kirjassa on kiva ponchon ohje, jollaisen tekisin mieluusti itsellenikin.