Kerroinkin tuossa joku hetki sitten täällä omasta tavastani hoitaa hiuksiani. Tulipa aika taas kuningasidealle... Rakas ystäväni Sini leikkasi hiukseni pari päivää sitten, kun olimme heidän luonaan kommuunikalasopalla (teemme toisinaan ruokaa koko porukalle). Jätimme hiuksiini sivuille sellaiset pidemmät "piiupulat". Minäpäs eilen keksinkin, että vaalennan niitä hiukan, sillä lailla liukuvärjäystyyliin...
Tuumasta toimeen siis ja prismaan. Eihän sieltä tietenkään löytynyt sitä juuri liukuvärjäykseen tarkoitettua väriä, joten minäpä kyylyyksissäni nappasin hyllystä halvimman vaalennusvoiteen mitä löytyi. Samaa p...aa eri purkissa ajattelin.
Pakko myöntää kyllä, että hiukan on epäilyttävän näköinen paketti. Sanoisinko, että vähän retro tyylinen... Sopii meille siis. Niin ja onhan tuo suomalainen.
Aika vaikuttavan näköistä...
Tämä on kyllä kätevää. Eihän noihin piipuloihin koko pakettia tarvi lotrata, voin sekoittaa vaan osan väristä. Loput säilyvät vuoden pakkauksessa kun sulkee ne hyvin.
Sekoitus valmis. Pilttipurkki on muuten oiva sekoitusastia.
Osa tukasta taakse ja piipulat esiin.
Vaalennusaineen lotjaus ja sitten odotellaan. 30-50 min oli ohjeessa vaikutusaika. Mulla meni vähän pitkäks, oli melkein tunnin...
Lopputulos, tä-tä-ttärää!!! EI MITÄÄN!! EI YHTÄÄN MITÄÄN!! No en tosiaan aikonut vaaleaksi niitä värjätäkään, vaan vaalentaa sellaiseksi vaalean kuparin väriseksi. Miten ihmeessä näille ei tapahtunu mitään???
Ei auta jäädä tuleen makaamaan. Minullahan on väriä vielä jäljellä, siispä tytölle iltamaidot ja nukutus, ja sitten uusi yritys.
VALMIS!! Ei TAASKAAN MITÄÄN!! Ehkä ihan pientä vaalennusta jos oikein tarkkaan tiirailee. Voihan perse!! Miks minun naamaki näyttää siltä niinku siinä ois leivottu pizza??? Painuin nukkumaan klo 00:30.
Aamulla heräsin uhmaa puhkuen. Sitä kun Aku Ankan tuurilla varustettuun perheeseen syntynyt, ei pidä heti pikku vastoinkäymisten kohdalla luovuttaa. Kolmas kerta toden sanoo ja niin eespäin, ja jos ei sano niin OLKOON SITTE SANOMATTA, SAAKELI!
Värit laitettu. Usko on kova. Silmiäkin kirvelee tämä aine, niin luulis sen nyt vaikuttavan.
Sen verran tehokasta vaalennusmälvä oli, että ihosta lähti väri, kun tuo piipula osui olkapäähän.
Näättekö tuon valkoisen läikän? Luulis nyt tuommoisella myrkyllä värin edes vähän tukasta haalistuvan.
Tässä on muuten kuva tukasta ennen tätä koko värjäys sotkua...
Ja tässä sitten kolmas ja VIIMEINEN värjäystulos. Piti ihan ulos mennä ottamaan kuva, jotta näkis sen muutoksen. Jos oikein tarkkaan tiiraa, niin ehkä pieni vivahde-ero on havaittavissa. Että tämmöistä täällä kotikampaamossa tänään. Huoh!