Pääsikin pahaisesti vierähtämään muutama päivä ilman blogipäivitystä. No nyt sitten vähän enemmän. Viikonloppuisin työmiehet eivät ole paikalla, joten edistyminen on pääsääntöisesti yhden miehen varassa, eli minun. Tuli tuossa vedettyä sitten pitkää päivää, että sai jotain näkyvääkin aikaiseksi. Aikalailla työt alkoivat klo 8 aamulla ja rensselit pistettiin naulaan klo 22. Eniten aikaa tuhrautuu kaikenlaisiin mittailuihin ja materiaalin räätälöintiin. 40-50 luvulla ei ollut lasereita ja ilmeisesti ei linjalankaakaan. Linjat taidettiin tarkistaa laittamalla silmä kiinni, kieli keskelle suuta ja timpurin kynä simmun eteen. Kun näytti suoralta, niin se varmaan oli suora.
Edellisessä blogissa pöllytin eristeiden kanssa kunnolla. Ajattelin, että pöllytykset olisi toistaiseksi ohi, mutta ihan niin onnellisesti asiat eivät menneet. No palataan siihen myöhemmin. Viikonlopun tavoitteenani oli saada keittiön lattia tehtyä, katon höyrysulku ja harvalaudoitus kattoon. Katsotaan, kuinka kävi...
Homma alkoi aamulla sillä, että pistettiin työkalut ojennukseen. Ensimmäinen tunti tuhrautui etsien syytä siihen, että kun laittoi voimavirran päälle niin pamahti vikavirtakytkin. Siinä sitten Sherlockina tunnin verran ja syyllinen löytyi sateeseen unohtuneesta jatkojohdosta. Tuonkin ajan olisi voinut paremminkin käyttää, mutta tulipa testattua uusi kellarin sähkökeskus.
Jossain vaiheessa sitä pääsi työn vauhtiin ja homma alkoi origamiharjoituksella. Puhalletun eristeen ja koolausten päälle piti vetää ilmansulkupaperi. Paperi on melko raskas pahvipaperi, jossa on ilmeisesti jokin vahapinnoite. Tarkoitus sillä on pitää sisäilma poissa rakenteista ja näin varmistaa, ettei rakenteisiin pääse kosteutta. Lystikkääksi tämän paperin levityksen tekee se, että nurkat ovat aivan karmeita taittelutehtäviä ja samaan aikaan pitää taiteilla pelkkien koolausten päällä. Astut huti, niin joko menet paperista läpi tai uppoat 30 cm eristeisiin ja hyvällä tsägällä kenkäiset tuulensuojalevyt pois ja löydät itsesi alapohjasta.
Onneksi kaikki meni hyvin eikä mitään suurempia reikiä syntynyt. Ne muutamat, joita sinne onnistuin tekemään paikkasin höyrysylkuteipillä. Nuo ilmasulkupaperit laitettiin nousemaan n. 30 cm seinää ylös ja saman verran limittäin. Limityssaumat vetäisin myöskin höyrynsulkuteipillä. Varsinaisesti ei olisi pakko, mutta en halua että tahattomasti valskaa.
Kuvajaisessa näkyy myös tämä mittatilaustyö. Elikkä, vanha seinä heittää 6 metrin matkalla sellaisen 4 senttiä, niin jokainen kepakko oli mitattava, että saa hyvän istuvuuden. Ammattimies varmaan sanoisi, että turhaa hifistelyä, kun ei ne sieltä minnekään näy. Varmaan näin, mutta itselle rakentaessa kaikki ne virheet jäisi kuitenkin harmittamaan. Joten vedetään vimosen päälle. Elikkä tuossa tulee siis 4x1 raakalankku tuohon ilmasulun päälle. Jälkikäteen ajatellen, olisi ehkä ollut hyvä käyttää kuulosuojaimia tuon naulaimen kanssa, kun aika kova ääni siitä lähtee etenkin suljetussa tilassa. No, jos kuulo aleni, niin voi hyvällä omalla tunnolla olla kuulematta emännän pyyntöjä viedä roskia :D
Tarpeeksi kun töitä teki, niin tuli sitä valmistakin. Työaikaa tähän vierähti sellainen 8 tuntia. Ensin mietin, että tekisin ensin loppuun tuon ilmasulkupaperijutun ja sitten kerralla laudoituksen. Totesin aika nopeasti, että se ei välttämättä ole hyvä idea. Siinä vaiheessa kun kaikki paperit on lattiala, niin koolausten arvailu työmaalla kävellessä menee riemukkaaksi. Joten paperia ja sitten taas rivejä lautoja.
Broidikin tuli iltasella kyläilemään. Otin heti tilaisuudesta vaarin ja tarjosin tölkin kaljaa ja haisevat hitsarin haalarit. Pihalla makasi 2 nippua 15mm erikoiskovaa Gyprockia ja 1 lava 13 mm tavallista Gyprockia. Riemu tuossa on, että yksi erikoiskovaa painaa tyyliin 40 kiloa ja niitä pitäisi 30 nostaa toiseen kerrokseen. Kokeilin tuossa viikolla ensin yksin ja meinasin lentää tikkailta. Sitten sain emännän ottamaan vastaan yläkerrassa, mutta ei sekään oikein toiminut. Nyt sitten minä ja broidi alakerrassa ja 2 daamia yläkerrassa ottamaan vastaan. Tuli sitten sellainen 1000 kiloa liikuteltavaa. Jos ei ole rahasta pulaa, niin suosittelisin ottamaan kipsivalun. Ajaa saman asian, mutta paljon helpompi. Itse päätin olla tekemättä tuota valua, koska halusin varata parituhatta euroa muita mahdollisia hankintoja varten.
No, koska tuo levyjen kantaminen ei meitä uuvuttanut, päätimme ottaa oluet ja aloittaa levyttämään lattia. Ensimmäinen kerros on tuota 13 mm tavallista Gyprockia. Lattialle vaan ja kiinni kipsilevyruuveilla. Ensin meinasi käydä klassinen moka. Levy on 13mm paksua ja allaolevaa lauta on 20mm. Olin ostanut 35mm ruuveja, mutta onneksi huomasin kämmin ajoissa. Olisikin ollut kiva puhkoa allaoleva ilmasulkupaperi liian pitkillä ruuveilla.
Siinä näkyy sitten valmista levytettyä lattiaa eka kerros. Päälle tulee siis vielä 2 kerrosta lisää sitä erikoiskovaa levyä. Keksin muuten tänään hyvän tavan pitää raksa puhtaana. Kävin ostamassa kollegoiden suosituksesta raksaimurin. Ihan hyvä muuten, mutta imuroinnissa menee ikuisuus, kun pinta-alat ovat isoja. Joten otin käyttöön hieman tehokkaammat työkalut. Autotallissani oli käyttämättömänä joskus 15 eurolla ostamani halpis lehtipuhallin. Kyseisen mallin sai modattua niin, että se myös imee. Joten ei muuta kuin pussi kiinni ja kunnon bofoorilla imemään kaikki skeida pois. Ei kestänyt kauaa ja puhdasta tuli. No, jotain voi tietysti sanoa pölytiiviydestä, mutta tarkoitus ei ollutkaan imeä pölyä vaan rakennusruona.
Emme halua taloomme pattereita ja tarkoitus olisi hommautua myös kaikista vanhoistakin eroon. Yleisesti ottaen, kun lämpö tulee lattiasta ja jalat on lämpöiset, niin pystyy helposti laskemaan muutaman asteen huoneen lämmöstä tinkaamatta mukavuudesta lainkaan. Yleisesti arvioidaan, että lämmönsäästöä tulee noin 10% vrt. normi pattereihin.
Meillä on talossa öljylämmitys, mutta teemme taloon myös varaukset maalämmölle, joten vedämme lattioihin jatkot jo olemassa oleville vesikiertoisille lattialämmöille. Tylsä juttu tässä on tuo rakennusmenetelmä. Putket pitää saada raakalautojen päälle, jotta ne voidaan kiinnittää ja niiden väliin tulee 15mm erikoiskovat Gyproc soirot, jotka sitten täytetään laastilla. Arvo siinä sitten Gyprocin läpi, että missähän kohtaa ne laudat sitten menivätkään. Yksi olis katsoa ruuvien kantojen paikkoja, mutta kun nekin heittävät, niin ainut mitä minä keksin, oli piirtää nuo laudoitukset tussilla lattiaan samalla tavalla kuin ne alunperin rakensinkin.
Sähkömieskin kävi meuhkaamassa sunnuntaina. Kauhea kasa uusia sähkövetoja tuli tehtyä. Kattoon tulee LED kääntyvät ja upotettavat spotit ja nyt varmistetaan, että sähkörasioitakin on riittävästi. Päänvaivaa edelleen aiheuttaa tuo helvetillinen teräspalkki katossa. Keksittiin kuitenkin yhdessä tuumin, kuinka ohittaa se tyylikkäästi.
Kuva siinä mielessä vanhahtava, sillä putkimies kävi tänään vetämässä tuosta myös ilmanvaihtokanavia. Se täytyy kyllä näitä rakennemääräyksistä sanoa, että se ei huomioi kyllä olosuhteita kauhean järkevällä tavalla. Meillä on tiivis savimaa, josta on radonmittaukset tehty ja siitä ei ole jälkeäkään. No, nyt joudutaan silti vetämään Radon tuuletusputki tuuletettavasta alapohjasta katolle, joska Keijolla Kangasalasta oli Radonia. Perkl....
Yläkerrassa Texasin moottorisahamurhaaja oli taas vauhdissa. Seinästä lähti kaistale lankkuja ja saatiin siistittyä tuota kulkuaukkoa. Sen verran rakennusproggiksen yhteydessä keksittiin, että tehdäänpäs taloon salainen paikka. Ei se nyt tietysti mikään salaisuus enää ole, kun kerron sen teillekkin. Itse kun oli lapsi, niin juuri tuollaiset salakäytävät ja piilopaikat olivat äärimmäisen kiehtovia paikkoja. Joten tyttäremme huoneen kulmaukseen tulee pienoinen 2 m2 salahuone, jonka aiomme kätkeä ja siihen pyritään laittamaan mahdollisimman "näkymätön" ovi. Katsotaan miten onnistumme, voivat sitten lapset jemmata lelunsa sinne. Vastaavasti vielä aloittamattomiin poikien makuuhuoneesiin aiomme rakentaa salakäytävät :D
Niin ja sitten siihen pölyyn. Lattialämmitystä varten, minun piti leikata n. 10 cm leveitä soiroja 70 kappaletta, jotta alakerran keittiön lattialämmitys saadaan hoidettua. Ensin innolla piirtelin viivoja noihin EK Gyproceihin ja pistosahalla niitä nyrsin menemään. Siinä vaiheessa, kun yhden soiron tekemiseen meni sellainen 5 minuuttia, totesin että vanhuuskuolema koittaa ennenkuin nämä ovat valmiina. Tässä vaiheessa kävin hakemassa alennusmyynnistä 25 eurolla löytämäni Toolmate tasosirkkelin ja pistin sen laulamaan. Haittapuolensa oli se, että pöllyyminen oli sen mukaista, joten hengityssuojain päälle ja menoks. Toinen haittapuoli oli se, että ihmiset luulivat pölyä tulipaloksi, sillä tuo pöly leijaili melkein 50 metriä ympäriinsä. Toivottavasti ei tarvitse alkaa naapureiden taloja pesemään.
Tälläistä tällä kertaa. Joka ikinen paikka on todella kipeä, ehkä eniten kipeät ovat sormet. Pitäisiköhän alkaa myymään urbaanille toimistotyöntekijöille ohjattua voimaharjoittelu klubikortteja a' 60 euroa ja pistää ne Raksahommiin :D