Viime kuukausina blogin kuukausihaasteet ovat olleet melkoisen laveita. Vastapainoksi nappasin rakkailta bloggaajatovereiltani luovuuden kukkasen parempaan talteen ja asetin tiukan raamin: elokuun haasteena on ommella kimono.
Tällaisen supersimppelin huitulakimonon diy-ohjeita löytyy netistä pilvin pimein. Itse katsoin eniten mallia The Lazy Sewist -blogin tutoriaalista. Perinteisen kukkakuosin sijaan käytin Eurokankaan viskoosilaarista löytynyttä graafista kuosia, joka kylläkin mielestäni on jollain tavalla hyvin japanilainen. Kevyesti häiritsevää on, että se tuo mieleeni myös kuosit, joita oma mummoni käytti 80-luvulla. Mutta koska mummoni on kovan luokan madame ja (pahaksi?) onneksi tuon vuosikymmenen tyylikaiut eivät tunnu poistuvan muodista ikinä, yritän elää asian kanssa.
Tällainen kevyt ja simppeli liehuvainen tuntui ajatuksena kiinnostavalta mutta vaatteen valmistuttua pelkäsin, että se tulisi kuitenkin jäämään kaapin perälle, koska eroaa jonkin verran normaalista tyylistäni. Onneksi elokuu on hellinyt lämpöisillä säillään ja onneksi päätin yhtenä leikkipuistoaamuna kiskaista sen päälleni, koska vaatehan osoittautui varsin nerokkaaksi. Se on henkäyksen kevyt ja vilpoisa mutta silti peittävä. Ja mikä kivointa, se nostaa arkisen asun (imetystoppi ja ikivanhat farkut) seuraavalle tasolle jäykistelemättä. Amerikkalainen käyttäisi tässä kohtaa sanaa effortless. Päätyy siis ehdottomasti vaatekaapin luottovaateosastolle. Harkitsen jopa, että Vietnamin-matkalta hankittu ja hyvin hillottu silkkikangaspala pääsee tähän samaan käyttöön.
