Trendin elokuun lehdessä oli ohjeita erilaisten kranssien tekoon ja alitajuntaani jäi kukkumaan ajatus raikkaasta ja hiukan perinteistä kranssilinjaa (?) rikkovasta mallista. Nyt syksyn pikku hiljaa saapuessa tekeekin mieli koristaa kotia jollain vihreällä.
Kun ulkoa katoavat värit, voi säilöä niitä hetkeksi sisälle.
Kartoitin mökillä vähän, mitä luonnosta löytyisi ja mikä kuivuisi kauniisti. Päädyin valitsemaan tammen kohteekseni. Sen oksat olivat tarpeeksi taipuisat ja lehdet kauniin malliset.
Hetken näpertelin Ruuti-koiran kanssa mökin rappusilla oksien ja rautalangan parissa ja kyllä siitä muutaman epämääräisen näköisen vaiheen jälkeen alkoi muodostua kranssia muistuttava kyhäelmä. Äiti viisaampana neuvoi, että käännäpä se kranssi, taitaa olla toiselta puolelta kauniimman näköinen - ja niinhän se oli. Äidit taitavat kuin taitavatkin olla aika usein oikeassa.
Letittelin vielä rautalangasta pätkät, joiden varassa kranssi ripustettaisi ja sitten se oli valmis.
Vihreästä kotiovestamme ei kranssi olisi oikein kunnolla erottunut tai päässyt oikeuksiinsa, joten jätin sen komeilemaan sisälle keittiön seinälle. Valkoinen seinä on raikas tausta ja muutenkin ulko-ovessa se ei olisi ollut silmäniloa meille, vaan naapureille.
Parina ensimmäisenä kuivumispäivänä siitä tuli myös aika herkullinen tuoksu. Ja ne lehdetkin käpristyvat kauniisti. Toivotaan, että kranssi kestää mahdollisimman pitkään!