Jes, lauantai taas. Viikot menee tehokkaasti työn parissa ja ainut mitä ehtii tehdä on materiaalin kilpailutus ja tilaus jos sitäkään. Onneksi on viikonloput ja odotan kieli pitkällä sitä hetkeä, kun se ei tarkoita jotain rakennushommaa.
kello oli tänä aamuna soittamassa ja aamurutiinien jälkeen pomppasin maalaamaan lisää lautoja. Vuorilaudat olivat loppuneet kesken ja vaikka kuormassa tuli niitä lisää, niin en ollut niitä ehtinyt maalata. Tänään sain kuitenkin niihin jälleen kaksi pinta mikä on sinänsä hyvä saavutus, että ilman kosteus alkaa olemaan sitä luokkaa, että kuivumisajat alkavat olemaan melkoisen pitkiä.
Tämä oli hämmentävä hetki. Torstaina palailin töistä kotiin ja vaikka tiesin. Että oven paikkaa vaihdetaan, niin silti tämä osasi yllättää. Jos 8 vuotta on tottunut kulkemaan tiettyä reittiä ja kun se yhtäkkiä vaihdetaan niin menee pasmat sekaisin. Aiemmin eteinen on ollut merkittävä pullonkaula kulussa taloon ja vaihtamalla paikka ihan alkuperäiseen saamme kulun taas sujuvammaksi.
Kylppärikin oli saanut lattian alansa. Sen verran olimme säästeliäitä, että laatat loppuivat katalasti kesken. Tänään siis tuli tehtyä reissu Bauhausiin hakemaan lisää laattoja. Toivoa sopii, että ovat samasta polttoerästä ilman kummempia värieroja.
Tuli sitten kasattua tulevaan keittiöömme myös saareke. Tämä tuleekin olemaan sitten mielenkiintoinen askare. Päätimme, että emme osta mitään ylihintaisia kansilevyjä, vaan teemme ne itse betonista. Nyt on rungot kasassa ja katsotaan mitä tästä tulee. Itse olen hieman huolissani omista taidoistani, mutta toisaalta kuinka vaikeata se nyt voi olla...
Tarassin runko hakee muotoaan...
Ihme ja kumma selvisin hengissä. Olen tässä matkan varrella löytänyt itsestäni uuden piirteen, siis korkeanpaikankammoinen. Ei siis ollut yhtään kivaa kavuta 6 metrin korkeuteen huojuvilla telineillä ilman kaiteita. No tuli nyt sekin sitten tehtyä ja pelättyä. Nyt on aluslaudat ja piikki maalattu. Toivottavasti ei ihan heti tarvitset toista kertaa tehdä. Mut hei, tuli ainakin voitettua omat pelot.
sitten ihan asian sivuun. Äitini on ollut mahtava voimavara remontissa, kun on voinut hoitaa lapsia. No, tänään tapahtui sitten murhe, jossa onneksi pystyin auttanaan eli vinkki:
Äitini peruutti autonsa minun autoon ja muovista tehdyt osat painuivat autosta ikävästi lommoille. Normaalisti autopajat veloittavat näistä sen 500-1000 euroa. Jos maalipinta ei ole aivan päreinä, kannattaa tehdä seuraavaa....keitä noin 10 litraa vettä, kaada se lommon päälle ja auto alkaa oikaisemaan lommoja itsestään. Jos ei oikene kokonaan, niin aita hieman kädellä ja lopputuloksena on lompakko, jonka voit käyttää muuhun kuin autokorjaamoon.