Meidän makuuhuone on nykyisellään vähän ahdas, pimeä ja sisustukseltaan tunkkainen. Sen kyljessä on iso ikkuna, mutta se on sillä puolella taloa, jolle ei paista aurinko tyyliin mihinkään aikaan päivästä. Sängylle (160€) on juuri ja juuri tilaa, ja Ikean iso lipasto haukkaa leijonanosan jäljelle jäävästä tilasta.
Makkarissa on kaksi pientä kaappia ja yksi isompi, pieneksi vaatehuoneeksi kai luokiteltava komero. Niiden katosta tippuu purua vaatteille, ja seinät haisevat vanhalle talolle, eikä niissä niin valtavasti kyllä sitä säilytystilaakaan ole.
Mun äiti sai maatamullistavan idean tossa tovi sitten, että miksei me puhkaistaisi seinää makkarin ja sen takana olevan minipienen työhuoneen väliltä. Niin, miksei?! Marko makusteli ajatusta muutaman kuukauden, ja lämpeni idealle vasta kun aloin puuhaamaan yläkerran makkarin remppaa aloitettavaksi. Pick your battles!
Älli ja Tälli
Intoa puhkuen tyhjentelin kaapit ja Marko tarttui toimeen ja rupesi repimään seinää auki. Tohon huoneiden väliin jää tommonen yläpalkki, johon ajattelin kiinnittää telkkarin. Saattaa jäädä ajatuksen tasolle.
Nyt seinä on puhkaistu, laminaatti valittu ja tilattu (kanelitammi nimeltään) ja kohta alkaa taas se ihan valtava Gyproc-levyurakka ja ruuvinpaikkojen paklaus... Lopputulos on toivottavasti valoisa, raikas ja ylellinen, vähän niinkuin hotellihuone!
Meillä on nyt parin viikon ajan maisteltu soseita. Aloitettiin bataatista, jota syöpöteltiin ilman allergisia reaktioita tai vatsavaivoja viikon ajan, noin jääpalallisen verran kerrallaan. Sitten vaihdettiin porkkanaan jota syötiin toinen viikko ongelmitta, ja seuraavaksi olisi tarkoitus kokeilla perunaa. Elle tuntuu rakastavan soseita, ja avaa ahnaasti suunsa lusikan lähestyessä. Vauva ei juurikaan työnnä sosetta kielellä ulos, ja vaikka äidinmaito on edelleen pääasiallinen ravinnonlähde, niin tällä hetkellä sosetta menee jopa neljä jääpalallista päivässä! Meille tuli kyllä totaaliyllätyksenä, kuinka hienosti Lype osaa lusikasta syödä.
Nyt sitten imetysaktivistit voi siellä omassa päässään ihan rauhassa miettiä, että voi voi, piloille meni koko vauva kun ei täysimetetty puoleen vuoteen asti. Imetän, ja aion jatkaa imettämistä varmaan noin vuoteen asti, mikäli maitoa tulee ja vauva sitä haluaa. Eikä tämä kyseinen vaavi ole missään vaiheessa ollut virallisesti täysimetetty, sillä se sai jo synnärillä korviketta kun meitsin maidonnousu kesti kolmisen päivää. Jotta sillälailla.
Omnom!
Nyttemmin olemme hankkineet muovisia vauvalusikoita, jotka sopii pieneen suuhun vähän paremmin. Niissä on hienoa uutta noituusteknologiaa, joka muuttaa lusikan kärjen valkoiseksi jos ruoka on liian kuumaa.
Kohta aletaan maistattamaan myös hedelmäsoseita, onko vinkkejä mitä kannattaa testata ekana? :)