Olen innoissani uudesta villapaidastani kuin kissa on lankakerällä leikkimisestä. Sen lisäksi että se on pehmeä, lämmin ja ihanan värinen, neuleeni on ensimmäinen ihan ite tehty. Keskeneräisenä paita tarjosi terapeuttista käsillä tekemistä yliopistostressien vastapainoksi, nyt valmiina se tuntuu niin kutsutulta turvavaatteelta, jonka voi heittää milloin vain päälle eikä mikään tunnu enää haittaavan. Tämä päällä tekee mieli kehrätä.