Tästä piti tulla pipopostaus, mutta Lilyn ihanan toimituksen ja teidän rakkaiden, jotka olette jaksaneet suositella blogia, kommentoida ja ihan vain lukea juttujani, teidän ansioistanne täällä ruudun takana on nyt yhdellä bloggarilla suupielet korvissa.
Ai, että mistä tämä ilo johtuu? Siitä, että blogi sai tänään toimituksen Suosittelemme-leiman. Jippii! You really made my day!
Aloitin tämän blogin, sillä halusin paikan ihan omille jutuilleni: kuville, ajatuksille, suunnitelmille. Sille kaikelle kauniille, mitä ympärillä näen ja jonka haluan ikuistaa. Tahdoin myös jakaa asioita, jotka tuottavat minulle iloa ja joita tykkään tehdä. Kuten nyt esimerkiksi pipoja ja ohjeita niiden neulomiseen.
Ensimmäisessä postauksessa kirjoitin, että tämä on myös paikka niille hetkille, joina oma polku mutkittelee vähän liikaa. Ja niin tämä onkin, vaikka yritänkin lähestyä niitä kuraroiskeita positiivisella kulmalla. Mennä metsään, hengitellä, lukea elämäntaito-oppaita ja kirjoittaa sitten ajatuksiani tänne. Uskon, että jokainen kokemuksemme opettaa meille jotain ja kuljettaa jollain tavalla oikeaan suuntaan, jos vain kuuntelemme itseämme. Reitti ei välttämättä kulje linnuntietä, se voi mutkitella ja ehkä tie tuntuu välillä tekevän u-käännöksen taaksepäinkin. Mutta jos tekee asioita, joita rakastaa ja joille antaa sydämensä, silloin päätyy lopulta juuri oikeaan paikkaan. Pitää vain uskoa itseensä ja unelmiinsa.
Pipo-ohje jääköön ensi kertaan, nyt ulos reippailemaan. Ihanaa iltaa kaverit ja kiitos, että olette siellä!
♥