Noo, nyt kun olen tähän näpertelyn makuun päässyt, niin mitäpä sitä heti lopettamaan. Eilen piipertelin neilikoita hedelmiin. Tämän jouluaskartelun äitini opetti minulle kun olin ihan pieni, ja joka joulu sen jälkeen olen nämä neilikkahedelmät tehnyt. Tuo tuoksuhan on aivan omaa luokkaansa. Pikkuisen karkkia sekaan, niin johan on jouluasetelmaa kerrakseen, eikä maksa paljon.
Siinäpäs ne viimepäivien näppistelyt ilahduttavat ruokapöydällämme.
Kerroinkin jo aiemmin, että meille ei tänäkään vuonna taida tulla kuusta. Syitä kuusettomaan jouluun on muutamia:
- En halua kaivella niitä neulasia vielä juhannuksenakin kotimme nurkista.
- On hiukan tuhlausta laittaa kuusi viikoksi kotiimme, koska vinttaan sen aina pihalle yleensä tapanina (Mielestäni joulu on juhlittu, kun jouluruoka on syöty ja paketit avattu).
-Olen ehkä hiukan allerginen kuuselle.
- Älyttömän utelias ja villi kissa sekä välkkyvät kuusen pallot, eivät ole toimiva yhdistelmä...
Näiden syiden vuoksi kuusta ei siis tule. Kuitenkin jonkinlainen symbolinen joulupuu on kiva olla. Meillä se näyttää tänä vuonna tältä.
Hehee, meillä on JOULUREHU. Mies ja lapset kelpuuttivat oitis tämän meidän "joulupuuksi". Ihme kyllä, kissakin on antanut pallojen olla rauhassa, ainakin toistaiseksi.