Rakkaalla reseptillä on monta muunnosta. Rakastan Pirkka.fi:stä pihistämäni Omenamissen ohjetta, joten varioin sitä vähän väliä muihinkin kakkuihin. Lupasin nimittäin tehdä lahjaksi eräälle vastavalmistuneelle DI:lle kakun valmistujaissynttäreille ja toiveena oli mansikkakermakakku. Tammikuussa.
Sain häivytettyä pakastetun mauan mansikoista tekemällä kerman sijasta omenamissen täytteen. Täytteessä sitruuna korostaa mansikan omaa makua ja tuorejuusto pehmentää kahden kirpeän yhdistelmää.
Muunnoksena omenamissen reseptiin
- jaoin kakkupohjan kolmeen kertakäyttöiseen piirakkavuokaan (halkaisija 24 cm), jolloin sain tasaiset kerrokset. (En saa ikinä leikattua veitsellä kakkua kolmeen osaan, joten tällä tavoin minullakin oli kolmikerroksinen kakku. Haluaisin kovasti saada kakkusahan kotikäyttöönkin, mutta äiti ehkä huomaisi, jos pihistäisin leipomolta yhden :) )
- kostutin kakun mansikkamehulla ja soseutin omenien sijaan mansikkaa väliin (minulla kului noin kaksi 0,4 l mansikkarasiaa soseeseen, sokeria lisäsin maun mukaan).
- laitoin jäätyneitä mansikoita täytekerrosten päälle. Huom, tällöin kakku hieman "itkee" yön aikana, joten se kannattaa kuorruttaa vasta seuraavana päivänä. (mansikoita meni ehkä yksi 0,4 dl rasia)
- Koristelin kakun suklaan sijasta tuoreilla mansikoilla
Ja sitten se vaikein asia koko kakkujutussa. Kuljetus ja siirtäminen! Huh huh.
- Kuljetettava kakku kannattaa aina rakentaa pohjapahvin päälle. Pohjapahvi tukee kakun pohjaa, joten kakku on helppo siirtää sen avulla laatikkoon ja laatikosta tarjolle. Löysin pohjapahveja Citymarketista, mutta kyseessä oli erikokoisten pohjien valikoima, joka ei ole kovin kätevä, jos omistaa yhden tai kaksi erikokoista kakkuvuokaa. Googletin vähän ja esimerkiksi Bake & Party myy pohjapahvipakkauksia, joissa on 6 kpl 28 cm pohjapahvia.
- Kakku kannattaa aina kuljettaa sitä varten tehdyssä kakkulaatikossa. Itse olen anellut useampiakin myyntiin mm. eri kahviloista. Niistä saa usein 25 x 25 cm leivoslaatikoita, joita olen sitten korottanut leikkamalla lovet kansilaatikon reunoihin ja tukemalla laatikon kiinni niihin (ei mene siis alas asti, kun laatikon sulkee). Viimeksi totesin, että ihan oikea vähän paksummasta pahvista tehty kakkulaatikko olisi kivempi, sillä tämä kakku oli niin painava, ettei se tykännytkään matkustaa leivosrasiassa. Tuo samainen Bake & Party näyttää myyvän myös kakkulaatikoita. Taidan kokella niitäkin, jos eksyn tuonne Herttoniemen myymälään.
- Kuljettavaa kakkua ei saa kallistella, sitä kannattaa kantaa aina pohjasta, jolloin laatikko ei petä. Luulin tämän olevan itsestäänselvyys, kunnes näin erään asiakkaan kauan sitten poistuvan kahvilastamme kakkulaatikko pituussuunnassa kainalossaan, vaikka olin maininnut, että sitä pitää kantaa vaakatasossa ja pohjasta.
- Mitäs sitten, kun kuorrutettu kakku on tarttunut laatikon seinämiin? No, otetaan veitsi, kastellaan se kuumassa vedessä ja silpaistaan kuorrutus takaisin laatikon reunasta kakkuun. Oma kakkuni oli tehnyt niin kolmesta suunnasta, joten veitsi pitää huuhtoa kuuman veden alla joka kerta, kun siistit yhden osumakohdan. (Tämän takia kovalla suklaakuorrutuksella varutellut kakut ovat mainioita, ne kestävät paremmin..)
Tältä se valmis kakku sitten näytti, korjailtuine reunoineen. Oli kuulemma hyvää.