Olen kirjoittanut tästä tänne ennenkin mutta sitten tapahtui jotain ja ilmeisesti poistin sen. Ei se mitään.
Kyse oli siitä kuinka en ole osannut ehkä arvostaa itse tehtyjä lahjoja, vaan lähinnä pitänyt niitä aika mätöinä. Ehkä nyt hieman "aikuisempana" osaan myös tällaisia lahjoja pitää jonakin. Esimerkiksi ruokalahjat ovat mielettömiä! Äitini saa joka joulu lahjaksi itse tehtyä salaattikastiketta joka on niin hyvää että voisin juoda sen suoraan siitä pullosta. Mutta lahjan antaja tietenkin pihtaa reseptiä joten sitä taivaallista litkua saa vain kerran vuodessa.
Mutta tarkoitukseni ei ollut hekumoida tähän ruokaa, vaan esitellä ihanaiselta siskontytöltä saamani tuikkupurkki, jonka hän on omin pienin kätösin tehnyt.
Ideahan on yksinkertainen, vain tyhjä lasipurkki ja silkkipaperia. Mutta sitähän ne parhaat asiat yleensä ovat: yksinkertaisia. Ja lässynlässyn.
Purkki pääsi hillan ja ankan seuraksi tv-tasolle. Eihän tuo joka kotiin sopisikaan, mutta meidän hallittuun sekasortoon se tuo mukavasti lisää väriä, jota tässä talossa ei ole ikinä liikaa.
Kuusi on jo tungettu kaappiin odottamaan ensi joulua. Vaikka enpä olisi ihmetellyt vaikka se olisi ollut siinä seuraavaan jouluun asti.