Hyvät marenginpurijat, marenkisaaga jatkuu. Eilen ystäväni soitti kysyäkseen, josko saisi sähkövatkaimen lainaan. Lupasin toki. Sitten hän pyysi marenkivinkkejä. Kerroin toki. Lopulta hän kysyi, josko voisin sittenkin tehdä sen pavlovan pohjan ja tuoda muassani ihanaisen ompelukerhon iltakemuihin. Tarvitseeko minulta kahta kertaa kysyä leivonta-apuja?
Kipaisin kaupasta munia ja erikoishienoa sokeria, jota Siro-nimellä myydään. Katsoin pikaperehdytysvideon ja aloin vatkailla. Marenkiohje on muutoin sama kuin edellisessä postauksessa, mutta lisäsin nyt pari teelusikallista maissijauhoa sekaan. Pavlovan kuuluu olla keskeltä vaahtokarkkimainen, ja tätä vaahtokarkkimaista sitkeyttä saadaan lisäämällä vaahtoon tärkkelystä ja etikkaa.
Pavlova
marenkipohja
4 munanvalkuaista
2 dl erikoishienoa sokeria
1 tl etikkaa
2 tl maissitärkkelysjauhoa
täyte
2 dl kermaa
1 prk (n. 200 g) mascarpone-juustoa
päärynää, persikkaa tai muita hedelmiä
mansikoita tai muita marjoja
Tee näin:
1. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja lisää sokeri sekaan vähitellen.
2. Siivilöi maissijauhot sekaan ja vatkaa. Lirauta tässä vaiheessa myös etikka.
3. Levitä marenkitaikina uunipellille ympyrän muotoon. Halkaisija on noin 20 senttiä, voit piirtää leivinpaperiin apuympyrän kätevästi esimerkiksi kattilankannen avulla. Jätä marenkipohjan reunat hiukan korkeammiksi kuin keskusta, jotta täyte pysyisi paremmin valmiin kakun päällä.
4. Paista 125-asteisessa uunissa tunnin verran. Paiston loppuvaiheessa nosta muutamaksi minuutiksi lämpöä 150 asteeseen ja sitten sammuta lämpö. Jätä marenkipohja jälkilämpöön ainakin tunniksi.
5. Kun pohja on paistunut ja jäähtynyt, vatkaa kerma ja lisää kermavaahtoon mascarpone.
6. Pilko hedelmät ja sekoita ne vaahtoon. Täytä kakku täytteellä.
7. Koristele marjoilla.
Täyttämisessä voi kukin valita oman linjansa, kaikenlaiset hedelmät ja marjat käyvät, mascarpone ei ole pakollista, sen voi korvata esimerkiksi rahkalla tai jättää kokonaan pois. Pavlova on kotoisin Australiasta tai Uudesta-Seelannista (tästä kiistellään), joten alkuperäisen kakun hedelmät lienevät olleen jotain eksoottisempaa kamaa. Niin kuin joskus luullaan, kakku ei ole venäläinen, vaikka se kantaakin venäläisen primaballerina Anna Pavlovan nimeä. Resepti on syntynyt 1920-luvun lopulla, kun Anna Pavlova on esiintynyt Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, ja hänelle on kehitetty oma nimikkoleivonnainen.
Kakkupohjan kiidättäminen pyörän tarakalla kaupungin toiselle laidalle olikin ehkä suurin haaste koko prosesissa. Olisi korkea aika hankkia se kakkukupu, jonka puutetta tuskailen aina, kun virittelen kakunkuljetuslaatikoita pahvista ja muovipusseista. Pohja saatiin kuitenkin ehjänä perille ja täytettiin mascarpone-kermavaahdolla sekä hedelmillä ja marjoilla. Herkku katosi suihin alka aikayksikön.