Lienee paikallaan esitellä virkkuukerhomme. Kerhomme on todella suosittu ja jäsenmäärä valtava. Meitä aktiivisia jäseniä on kaksi ja kolmatta olemme yrittäneet houkutella mukaan jo tovin. Mutta eikö se niin mene että laatu korvaa määrän. Kerhomme toimintaperiaate on yksinkertainen: tapaamme silloin kun löytyy aikaa, yleensä joka toinen viikko ja jatkamme silloisia keskeneräisiä töitämme siinä jutustelun lomassa. Vain poikkeustapauksissa jätämme nauttimatta kyseiseen kertaan (yleensä pieneen purtavaan) sopivan motivaatioviinin. Tällä viikolla oli valitettavasti sellainen poikkeuksellinen tapaaminen kun en maanantain operaation jälkeen uskaltanut vielä nauttia teetä väkevämpää.
Kerhon toista jäsentä voisin tässä blogissa kutsua vaikkapa nimellä neiti K. Virkkauskerhomme syntyi neiti K:n loistavasta ideasta viime syksynä. Me molemmat olimme pohtineet virkatun maton tekemistä ja siitä se idea sitten lähti.. siis miksi emme virkkaisi yhdessä. Naiset kun tunnetusti pystyvät tekemään montaa asiaa samaan aikaan, niin käsityöt ja jutustelu onnistuu oikein hyvin. Yritimme samaa kyllä myös pari viikkoa sitten kössikentällä, se ei ollut ihan niin suuri menestys… varsinkaan isännän kovasti yrittäessä opettaa meitä. Kössikentällä myös motivaatiojuoma on huomattavasti laimeampaa, vaikka toki tulee suoraan hanasta.
Tällä viikolla kerhomme aiheena oli pienet pitsiset kattausliinat, jotka on siis tarkoitus laittaa kattauksessa lautasten väliin. Niin kuin aikaisemmin kerroinkin otin jo varaslähdön tähän neiti K:n mahtavaan ideaan, mutta valitettavasti omat aikaansaannokseni ovat halkaisijaltaan ihan liian pieniä ja sopivatkin paremmin lasinalusiksi. Eli siis uusiksi menee. Sopivan kokoista kaunista ohjetta tuntuu vaan olevan melkein mahdoton löytää mistään, tulimme lopputulokseen että 15cm halkaisija olisi tähän tarkoitukseen juuri passeli. Hyviä vinkkejä kenelläkään mistä voisi löytyä kauniiden pitsiliinojen ohjeita?