"Mää en kestä tätä puutarhan muokkaamista enää!" huutaa sisäinen hulluuteni, vaikka ulkona on talvi. Selasin nimittäin syksyisiä kuvia ja katselin, mitä kaikkea pitäisi vielä tehdä. Olo on kuin vanhaa taloa remontoivalla: jos remonttihuoneen ovi on kiinni, kaikki on hyvin, mutta heti kun oven taakse kurkkaa, sekasorto vie mielestä voiton.
Remonttiahdistusta paetessani teen kuten sisustamiseen hurahtanut kanssasisareni: ihailen jo valmista. Sisustuslehden sijaan kädessäni on puutarhalehti ja keskityn sen tarjoamaan illuusioon kaikella tarmollani. Kuviin uppoamisen ohella silmäni tavoittavat jotain ihanaa, puutarhahullun synninpäästön, jonka sanojen takana on Suomen puutarhojen grand old man Pentti Alanko. Pentti, kuinka oletkaan sanoinesi oivallinen! Kuinka suloinen onkaan asenteesi luontoon! Vai mitä mieltä olet seuraavasta lausunnosta puutarhasuunnittelua koskevassa artikkelissa:
"Puutarhasta tulee helppohoitoisempi, kun leikattavista pensasaidoista ja nurmikosta, perennaryhmistä, yksivuotisista kukista, marjatarhasta, hedelmätarhasta, vihannesmaasta sekä puista ja pensaista nurmikolla luovutaan."
Jipii, mikä ilouutinen pakkasen puremalle Perholle ja millainen helpotus takaraivon syövereissä ahdistavalle piharemontille! Ensimmäiseksi tehdään puff muotoilulle: sinne menivät nurmikenttä sekä orapihlaja-aita, puksipuut ja niiden korvikkeet sekä Teknisen tukeni (minun) istuttama tuija-aita. Kaivelen jo kaivurimiehemme puhelinnumeroa tehdäkseni varauksen kevään parhaille päiville.
Seuraava puff tehdään kortetta puskeville istutusalueille, joiden kukkaloisto ja lehtimuotojen moninaisuus on vasta orastava haave. Jatketaan suoraan istutusruukkuihin, joilla on ollut tarkoitus elävöittää tasaisenvaaleaa etupihaamme - puff vaan sinnekin. Edetään kohti elokuun kiireisiä päiviä ja sadonkorjuuruuhkaa: puff, puff ja puff mustikat, viinimarjat, luumut, kirsikat, omenat, päärynät, puolukat, punajuuret, porkkanat, perunat, yrtit ja palkokasvit. PUFF! Tilalle siis puita, lauta-aitaa ja asfaltti - ja jo talvista päätäni helpottaa!
... Tai ehkäpä otan takapakkia ja muistan, että tämä onkin rakkain harrastukseni ja Pentti Alanko on yhä suosikkipuutarhurini. Tavoitteena on totta tosiaanjännittävä ja monipuolinen puutarha, mitä asfaltti ja pari kaupungin velvoittamaa puuta eivät ole. Pentin filosofia nimittäin jatkuu:
"Luopuminen ei silti välttämättä ole tarpeen, jos malttaa suunnitella puutarhan huolella ja tehdä muutaman helppohoitoisen ratkaisun."
Palaan siis suunnittelupöydän ääreen ja toimin Pentin filosofian mukaan.
- Luovun nurmikosta muualla kuin vain lasten leikkipaikalla. Koska olen realisti ja tiedän, että maaperämme on pullollaan kortetta, jätän nurmen kasvamaan myös niille kulkuväylille, joiden haluan näyttävän huolitelluille
- Viritän nurmen leikkuuseen hankkimamme sähkölampaan: mitä sitä omaa vapaa-aikaansa viettämään niin tylsässä puuhassa kuin nurmen leikkuussa
- Istutan puita ja pensaita runsaasti mutta koska nurmi on poistettu, ne eivät tule keskelle nurmea vaan tukemaan toisiaan kuten viereisessä metsässäkin
- Koska muistan, että haluan harrastaa puutarhailua, teen yhtenäisiä istutusalueita. Edelleen se korte kasvaa meidän tontilla, joten valitsen kasveiksi vähintään kolmekymmensenttisiä, tiiviisti kasvavia perennoja, jotka eivät jää kortteen varjoon (ja kävin muuten jo hakemassa muutaman siemenpussillisenkin niitä varten)
- Kasvatan omaa lähiruokaa vihannesten, hedelmien, marjojen ja yrttien muodossa, sillä nautin niiden mausta enemmän kuin kauppamatkoista ja nahistuneista ostovihanneksista. Priorisointia myös näissä fiiliksissä!
- Sijoitan runsaasti salaattia ja yrttejä sekä yksivuotisten kukkien siemeniä vasta puolittain kasvaneisiin pensas- ja perennaryhmiin, jotta paljas maa peittyy mahdollisimman tiiviisti ja rikkaruohojen määrä vähenee
- Unohdan pakon ja velvoitteen ja annan puutarhan villiintyä, mikäli en jaksa kävellä ongelmapaikkojen lähelle. Ongelma on ongelma vain, mikäli ajattelee, että se on ongelma
Todellinen PUFF tapahtuukin mieleni sopukoissa. Suoriutumisen pakon ja vertailun sijaan otan rennosti. Sinne menivät puutarhan puunaamiseen käytetyt turhat tunnit.
JIPII!!
