Huulissa Benecosin paloautonpunainen, jaloissa vähän hassut raitasukat, kädessä vanha kasvikirja, jonka sivuille meinaan keksiä uutta käyttöä.
Noissa sukissa on ihaninta se, että ne ovat jo valmiit. Ja niistä tuli paljon paremmat kuin ensimmäisistä villasukistani, jotka ovat noin kokoa 45. Nämä tein Novitan ohjeen mukaan numeron 30 jaloille, sopivat oikein kivasti myös 39:n tassuihin. Käsialassani on ehkä vielä hiomista, mutta sillä on nyt monen monta silmukkaa mahdollista kehittyä.
The Villatakkia on nyt jo 42 senttiä. Vähän yli toinen mokoma puuttuu, plus hihat. Eniten minua huolettaa se, että neulon innoissani takin valmiiksi, ja sitten siitä ei tulekaan hyvä. Se on ihan mahdollista, kun muistaa ne ensimmäiset villasukkani.
En kuitenkaan aio luovuttaa. Oikeastaan villatakkiprojekti liittyy nimittäin myös edelliseen postaukseen. Tarvitsen todella lämpöisen, harmaan neuletakin. Mielellään superlaadukkaan sellaisen. Ja olen päättänyt tehdä sen itse.
Uusi villatakkini on täysin omissa käsissäni, kaupasta en sitä osta.
Kivaa päivää!
♥