Syksyllä huomasin että tykkään saada piirrustukseni näkyville. Se, ovatko ne vain hahmotelmia, luonnoksia tai valmiita töitä on epäolennaista. Haluan ne paikkaan josta näen ne jotta osaan vähän hahmottaa että mikä meni pieleen ja mikä on onnistunut. Yleensä näiden asioiden hahmottaminen vaatii aikaa ja paljon töiden näkemistä, tai ainakin itselleni vaatii. Tänään joku työ näyttää hyvin eriltä kuin miltä se näytti eilen.
Lässynlää, niitä piirrustuksia.
Nastoja. Niitä meidän talo vaatii. Tässä rakennuksessa ei ole yhden yhtäkään nastaa, joten piirrustukset olen brutaalisti iskenyt ensimmäiseen naulaan minkä olen löytänyt. Tässä on kuva avomiehestä joka katsoo jääkiekkoa. Piirrustuksessa on paljon, PALJON virheitä mutta myös edistymistä on havaittavissa. Ja sehän on tärkeintä.
No kun niitä nastoja ei tosiaan ole, laitoin piirrustukset verhotangolle teipillä kiinni. Ehkä sitten kun saan maalaushuoneen kunnolla käyttöön ja alan siellä tekemään näitä sähellyksiäni, siirrän paperit sinne seiniä koristamaan. KORISTAMAAN.
Tykkään maalata ja piirtää eläimiä, mutta valitettavasti ne ova yleensä melko maanläheisissä väreissä. Mutta eivät minun eläimet. Tämä on ihan vain luonnos maalattuna piirrustuspaperille.
Kuumailmapalloja ja poroja. Ylempi tehty tussilla, alempi puuvärikynillä. Tätäkin ideaa aion vielä jalostaa, koska en ole saanut aiheesta vielä tarpeekseni.
Sellaista.