Mun virkkauskuume nosti taas hieman päätään ( okei, saan kiittää tästä Mimosaa ) kun yritin keksiä pojan päiväunien ajaksi itselleni jotain uutta tekemistä. Aina kun en jaksa tehdä kotihommia ( vaikka pitäisikin ) saatika istua pyllyäni puuduksiin koneella. Aikaisemminkin olen näitä koreja tehnyt, mutta hieman pienempiä mitä tämä uusi. Jotenkin tämän uuden korin kohdalla mulla hieman karkasi virkkaaminen käsistä ja vaan tein ja tein, kunnes huomasin, että koristahan tulee valtava.
Tarkoituksena oli siis tehdä taas sellaisia pieniä koreja säilytystä varten pojan huoneeseen, mutta hupsista keikkaa! Ostin nyt hieman parempaa kudetta, oikein sellaista paksua, joka maksoi lähemmäs 20 euroa per nyyti. Aika hintavaa, mutta halvemmissa kuteissa ei ollut läheskään niin herkullisia värejä mitä kalliimmissa. Mieli teki ostaa myös oikein kirkuvaa pinkkiä, jos vaikka uusi tulokas sattuisi olemaan tyttö, niin huoneessa olisi ollut myös jotain valmiina tytölle. Päädyin kuitenkin tähän ihanaan turkoosiin - ja huomasin vasta kun olin saanut korin valmiiksi, että huoneessa on jotain samanväristäkin.
Nämä kehykset, kiva sattuma! Mä kun tykkään, että huoneessa on yhtenäinen värimaailma, vaikkei mitään selkeetä pääväriä siellä olisikaan. Mun mielestä lastenhuoneessa saa olla väriä ja leikkisyyttä, mutta värien pitää sointua yhteen ja lopputuloksen silti olla selkeä - ei sellainen sekamelska. No, taulu odotti seinällä kuin tilauksesta valmista koria. :)
Kori on ilman leluja itsessään jo todella painava ja ajattelin, että sitähän voisi käyttää vaikka kirjojenkin säilytykseen. Tällä hetkellä pojalla on aika vähän vielä kirjoja ja toisaalta jos kirjat olisivat pojan saatavilla, ei niistä olisi välttämättä kamalasti enää jäljellä - nim. Puppe-kirjan kurkistusluukut teipattu miljoona kertaa uudestaan sivuihin kiinni. :)
Tykkään tehdä näitä koreja todella paljon, sillä nämä on sen verran helppoja ja simppeleitä. Kun pohjan saa tehtyä, voi vaan keskittyä korin reunoihin ilman, että sitä edes katsoisi. Tosin, nyt kun tämä kori tuli jo valmiiksi, ei mulla ole pojan päiväunien aikaan muuta hommaa kuin kotihommat ja blogin näpyttely. Huoh, pitää mennä hakemaan siis lisää kudetta.
Kenties sitä pinkkiä?