Olen ihan mahdoton sisutusjutuissa. Pienenä piirtelin innoissani suunnitelmia opiskeluaikojeni tulevasta yksiöstä tai kaksiosta. Suunnitelmat ja tyylit muuttuivat koko ajan, välillä haaveilin japanilaisesta tummasta puusta ja matalista huonekaluista, toisinaan räiskyvän vivahteikkaista tuhannen ja yhden yön tarinoiden väreistä valtavissa lattiatyynyissä ja matoissa, silloin tällöin mieleni kaipasi huvikumpumaista leikkisyyttä kotoisen skandinaavisilla muodoilla ja puulla.
Samalla linjalla olen vieläkin. Lähdin Ranskaan matkalaukun ja rinkan kanssa, enkä ole vielä joutunut sisustamaan yhtäkään asuntoa itse. Olen saanut vähän lisää miettimisaikaa ekaan ihan omannäköiseen kotiin. Sitä odotellessa olen harjoittanut lähinnä antisisustusta aika kotikutoiseen tyyliin.
Nykyisen asuntomme pääasiallinen sisustukomponentti on selluloosa- joko viherkasveina ja kukkina, seinillä kortteina ja julisteina tai origameina killumassa katosta. Meillä on kotona hirveästi ylimääräistä paperia yliopistolta, joka joutaa kierrätykseen ennemmin tai myöhemmin. Ennen joulua purin matematiikan ja ohjelmoinnin kurssien aiheuttamaa aggressiota taittelemalla tehtävämonisteet paperilinnuiksi. Kyllä helpotti!
Olen salaa vähän ylpeä miten olen saanut somistettua kotia kaikella roinalla, näistä projekteista selviää kuka tahansa!
