Tänään Markus antoi otin varrellisen maalitelan käteen ja Markus kaatoi kaadoin harmaata maalia ämpäriin ja painuin tulevaan toimistoon/taidehuoneeseen.
En ole ennen käyttänyt varrellista telaa, eikä se kyllä ollut yhtään vaikeaa, varsinkaan kun ei haitannut että jälki näyttää siltä kuin sen olisi tehnyt kuusivuotias lapsi.
Tärkeä osa toimintaa oli tämä radio. Taajuussäädin oli jumittunut niin ettei sillä saanut kuulumaan kuin yhden puheradion ja yhden musiikkikanavan josta kuului jonkin kantriartistin liveveto, mutta se ehkä tekikin tilanteesta vielä autenttisemman.
Puolitoista seinää sain maalattua ennenkuin kyllästyin. Josko huomenna jaksaisi enemmän.