A stack of beautiful silks and cottons, wishing to be something.
Ostin marraskuussa Samujin Sample Salesta valloittavan kauniita kankaita, joita hetken hypisteltyäni pinosin kaappiin odottamaan. Vielä ei ollut aika.
Ompelin nuorena paljon, koska Seppälässä ei myyty sellaisia vaatteita, joita korvamerkkailin itselleni Voguesta. Sitten tulivat ketjut ja putiikit – ja Netaporter.
Ympyrä sulkeutuu vuosien jälkeen. Kun kaikkea on tarjolla ylenmäärin, itse tekeminen kutsuu. Olin unohtanut, miten paljon aikaa ja taitoa pelkkä kankaiden leikkaaminen vaatii, viimeistelyistä puhumattamaan.
Mikä on ihanaa. Massatuotettujen rinnalla hitaasti, ajatuksella ja tarpeeseen tehdyt vaatteet tuntuvat ylellisyydeltä.
Inspiraatiokansiossani on sekalainen valikoima kuvia keveistä topeista, hameista, mekoista ja kimonoista. Nyt lähden ostamaan sopivanvalkoista silkkilankaa. Ken olisi osannut ennustaa alusmekon ompelusta unelmaprojektia.
Kuva oikealla Département Féminin ja alimmaisena Chloé kevät/kesä 2006