Etsin koko ajan uusia käyttötarkoituksia hunajalle, sillä minulla, veljelläni ja äidilläni on harrastusmielessä muutama mehiläispesä. Sen opin jo omassa lapsuudessani, että hunaja on hyvä yskänlääke. Nyt lapsen yskän lääkitseminen hunajalla on vihdoin päässyt Käypä hoito -suosituksiinkin.

Lapsuudenaikainen perhepäivähoitajani puolestaan halusi lääkitä flunssaoireitani kuumalla sipulimaidolla. Hyih. Puistattaa vieläkin.

Oma lapseni ei joudu koskaan kärsimään sipulimaidosta, mutta hunajaa hän on saanut  vuoden ikäisestä lähtien. Ajatus imeskeltävistä hunajatikkareista flunssapäivän pelastajana oli niin houkuttava, että pakkohan sitä oli kokeilla.

Keitin juoksevaa hunajaa miedolla lämmöllä 130 asteeseen saakka (mututuntumalla liian kuumaksi, vähempikin olisi riittänyt).

Levittelin leivinpapereille kakkutikkaritikkuja, ja levitin hunajaa varovasti teelusikalla tikkujen päihin ympyröiksi.

Noh, eihän niistä mitään supermahtavanhienoja hunajatikkareita tullut. Pieleen meni. Tikkarit ovat tosi tahmeita. Eikä hunajan kuumentamisessa tietenkään ole mitään järkeä, jos siitä mielii apua kurkkukipuun ja yskään. Hunajan terveelliset ominaisuudet alkavat kärsiä yli 40 asteen kuumentamisessa. Lisäksi nämä jäävät hyvin herkästi hampaisiin kiinni. 

Ensi kerrallakin yskän iskiessä meillä nautitaan hunajaa suoraan lusikalla purkista. Mutta tulipahan kokeiltua!

Onhan nämä sentään aika söpöjä!

Kumpaa muuten ottaisit itse mielummin lääkkeeksi, hunajaa vai kuumaa sipulimaitoa?

En ole hyvä ilmaisemaan itseäni kirjoittamalla tai puhumalla, siispä usein laitankin näitä kuvapommeja postaukset täyteen. Ajattelin kertoa lempi harrastuksestani; askartelusta.

Askarteluvälineitä ja tarvikkeita on kertynyt jemmaan julmetun paljon. Mutta hei, mä tarvitsen niitä kaikkia! 

Paperileikkurit ovat käteviä korttiaskartelussa. Itse ei tulisi saksilla vakerrettyä pieniä kuvioita ja jos tulisi niin tulos ei olisi lähestään yhtä viehättävä kun leikkureilla. Leikkureiden lisäksi olen löytänyt Lidlistä kohopainanta välineen ja kuviosakset vaihtopäillä. 

Nauhoista teen monesti rusetteja tai liimaan kortin reunakoristeeksi.

Kartonkien lisäksi on olemassa myös "desing papereita" joissa itsessään on jo kuvioita ja värejä vaihtelevasti.

Mattopuukolla olen leikannut kukkakorttien terälehdet joiden ympärille liimasin saksin leikatut ohuemmat terälehdet. Kukan keskellä olevana heteinä toimii vanuvallot tms pompomit. Silkki- tai kreppipaperista saa myös taiteltua kauniita kukkia.

Tänä Jouluna aion lähettää oma tekemiä kortteja kaupan valmiskorttien sijaan.

Nappasin kopion omasta Pinterest-tilistäni, johon olin tallentanut inspiraatiokuvia eurolavasängyistä. Sängyn toteutukseen on monta eri vaihtoehtoa, kuten käännellä lavoja eri suuntiin, latoa yksi tai useampi lava päällekäin, maalata lavat tai pitää naturellina, jättää sängyn reunoille hieman lavaa näkyviin (toimii samalla esim. yöpöytäny), ym. 

Syy miksi tämä aihe on nyt itsellä ajankohtainen on se, että meille tulee pika puoliin kyseinen eurolavasänky! Vanha sänkymme haetaan tällä viikolla pois, ja kohta ollaan siinä pisteessä, että sänky uupuu! Uudet patjat saamme varmasti ennen noita lavoja, joten muutama yö tullaan viettämään sitten ihan lattian rajassa, futon-tyyppisesti :)

Tuttavaltamme löytyy halli, jossa noita lavoja löytyy jonkin verran, ja lisäksi saamme lainata häneltä myös maaliruiskua. Lavoistamme tulee siis valkoiset! Yhteensä lavoja tarvitaan kahdeksan, sillä ladomme niitä kaksi päällekäin. Paljo muuta operaatiota tuohon projektiin ei sitten tarvitakaan. Tiestysti huopatassuja ihan pirusti lavojen alle! Vanhan sängynpäädyn ajattelin päällystää uudella kankaalla.  

Voi vitsi siitä tulee kyllä hieno! Laitan heti kuvia, kun on valmista :)

Näyttää kananaivoilta -maistuu ihan ok:lta. 

.... joululahjaidea part II

Vielä ehtii neuloa jouluksi parin villasukkia ja ahkerat  ja taitavat ehtivät neuloa vielä monta paria. Sara S:n blogissa oli juuri juttua villasukkien neulomisesta koulussa. Oma käsityöurani kouluaikaan oli mitä surkein, tein nuhruisia sykeröitä enkä koskaan saanut mitään valmiiksi. Vasta vuosikymmeniä jälkeenpäin innostuin käsitöistä ja nyt osaan kutoa sukankin tarkasti ohjetta seuraamalla :)  Tätä en olisi uskonut vielä muutama vuosikymmen sitten ;) Ihminen oppii mitä vain kun motivaatio on kohdallaan :) Eikö?

Ellei ole järin innostunut neulomisesta, niin joulun alla pidettävistä myyjäisistä löytyy ihanat villasukat pukinkonttiin. Eikös villasukat ole perinteinen suomalainen joululahja :)? Löytyvätkö ne sinun antamistasi joulupaketeista?

Lämpimiä ajatuksia maanantai-iltaasi <3

Kun itse tekee, saa justiinsa sellaista kuin sattuu tulemaan... Tällä kertaa lopputulos oli tämä.

Kaipasin lisää valoa ja tunnelmaa pimeneviin iltoihin, joten kaivoin esiin jo muutama vuosi sitten kirpputorilta ostamani puisen mitan ja aloin puuhastella siitä valotähteä ikkunaan. Mittatähti on koristanut huusholliani aikaisemminkin, ja idean siihen olen alun perin saanut ihanaisesta Diagnoosi: Sisustusmania -blogista.

Mitan lisäksi olin varautunut puuhaan kaksipuolisella teipillä, pikkuisilla nipsukoilla sekä ripustusketjulla.

Sitten ei muuta kuin tuumasta toimeen: mallailin mitan tähteä muistuttavaksi rakennelmaksi, sujautin teippiä väliin ja puristin koko komeuden nippuun, ettei se liiemmälti heiluisi asentelun lomassa.

Sitten olikin valojen asentamisen vuoro. Merkitsin valonauhan keskikohdan teipillä, jotta pysyisin paremmin kartalla siitä, paljonko valoja on vielä "käytettävissä".

Minun piti tuunata tähteen kirkasjohtoinen valonauha, mutta sen muuntaja leikki piilosta. Niinpä käyttöön pääsi Hong Kong -tavaratalosta ostettu kauniin sävyinen ja energiatehokas Wirta-valosarja. Aion kyllä vaihtaa tuon valosarjan myöhemmin kirkasjohtoiseksi, jotta tähti näyttää hyvältä valot sammutettuinakin.

Sitten ei ollutkaan enää jäljellä kuin tähden ikkunaan ripustaminen ja nipsujen irroitus. Tä-dää, siellä roikkuu!

Tähteen käyttämäni puumitta oli 10-osainen, mutta myös pienemmistä mitoista voi askarrella joulukoristeita. Seuraava kuva on lainattu jo aiemmin mainitsemastani Diagnoosi: Sisustusmania -blogista, pienet tähdet näyttävät mielestäni hauskalta, kun niitä on useampia.

Tältä puolestaan näyttää metallinen 6-osainen mitta tähden muotoon taiteltuna; mitan kuudes, "ylimääräinen" osa on vaan taitettu tuonne sekaan. Tähdistä on mielestäni muutenkin vaikeaa saada täysin symmetrisiä, mutta kai se riittää, kun rakkaudella tekee.

-V

P.S. Täytyy tähän loppuun vielä lisätä, etten ole erityisemmin jouluihminen. Tähteä nikkaroidessa taustalla soivat kuitenkin itselleni mieluisat joululaulut, esimerkiksi tämä: 

Olen ihminen, jok tarvitsee päivittäin sen oman hetken. Silloinkin kun lapset olivat pieniä, nappasin sn jollakin keinolla. Niin, ja jos en saanut napattua, sen huomasi. Tksi lempparihuoneeni kotosalla on makuuhuone, tässä pieniä palasia siitä-onnenmurusia. Iltasella, päivän opiskelujen jälkeen on mukava vaihtaa lajia. Joulukirjat <3...

Yöpaita on vuosisadan alusta. Antiikkikirpparilöytö ja tärkeä aarre :).

Ompelin isälleni joululahjaksi saamelaispukua (meillä päin sitä kyllä sanotaan lapinpuvuksi, vaikka internet tietää kertoa, että lapinpuku nimitystä käytetään niistä turisteille myydyistä jäljitelmistä eikä aidoista) varten kaksi huivia. Koska puvuissa on vaihtelua paikan, ajan ja tekijän mukaan, tein isän huivit ihan omalla suunnitelmallani ja koristelinkin toisen huiveista rohkeasti mummilta jääneillä koristenauhoilla. Mieheni joutui malliksi. Hän ei ole saamelainen, mutta muuten oikein ihana ;).

Vihreä huivi sai nimen Revontuli (nimen piti olla klassinen, koska huivit ovat _isälleni_). Se on silkkiä. Poikkilangat ovat punaiset, mikä saa aikaan sen, että huivi kiiltää punaisena.

Huivi numero kaksi on nimeltään Jää. Tein siihen pitkät, solmeillut hapsut ja kirjoin isäni nimikirjaimet kulmaan. Huivi on kaksinkertaista satiinia.

Lapin kraka on omaa keksintöäni. Mustaa satiinia. En ole saajasta vielä varma, sillä minulla on vielä toisenvärinen työn alla.

Varma keino saada hartiat jumiin on työstää jokin kuva ensin kirjan sivulta tietokoneen kautta sopivan kokoiseksi tulosteeksi, piirtää se ikkunaa vasten kartongille ja nyhertää kuva irti taustasta pienen terävän veitsen kanssa liian pienellä alustalla lattialla. Alunperin ajatus oli tehdä kaksiosainen center piece lapsen 5-vuotissynttäreille pöytäkoristeeksi, mutta jostain kumman syystä se muokkautui yksiosaiseksi ikkunakoristeeksi.

Ohje: Taylor Hagerty: Paper Cuts, 35 Inventive Projects, 2010.

Ks. myös paikkakorttiaskartelua saman kirjan ohjeella täällä.

Remppa etenee hyvin, vaikka kiire on edelleen.. Itselläni on pukannut sopivasti edelliset kaksi viikonloppua jo ennalta sovittuja reissuja, joten hieman huono omatunto on siitä etten ole kerennyt raksalle niin ahkerasti, kuin tämän asuntolainan toinen maksaja :/ Ensi viikonloppuna ei ole tiedossa mitään, joten sitten yritän ottaa menetetyn ajan omalta osaltani kiinni.

Jee laattoja! <3

Eli tästä voitte päätellä laatoituksen alkaneen ja itseasiassa tänään saadaan se jo pakettiin :) Löydettiin ihan superkivat laatat Laattapisteestä. Yritän hiukan laatoilla huijata, että meidän kylppärissä olisi betoniseinä ;) Laatoitus tosiaan alkoi viime viikolla ja tänään remppamies laittaa lattiat kasaan. Seinä wc:n mekanismi on saatu asennettua seinään ja "kulma" sen ympärille saatu rakennettua.

Keittiökin tosiaan tulla tupsahti tuossa pari viikkoa sitten, joten alkaa kämpässä olemaan jo "hieman" ahdasta. Säästettiin hieman keittiön rahdissa ja ajateltiin kantaa kalusto itse sisälle. Urheana paikalla oli kaksi miestä ja minä. Kalusto menikin ihan näppärästi, kunnes eteen tuli jääkaappi. Tämä muhkea yksilö on tuplaleveä jenkkikaappi, joka painoi ihan jumalattoman paljon. Vitsailtiinkin, että paketissa voisi lukea yhtä hyvin: PAINO: Ihan v**usti, MITAT: Ihan s***anan iso :D :D Alla näette lopputuloksen, kun kolme kauppatieteilijää pohtii miten saadaan jääkaappi sisälle:

Kävimme iha vartavasten läheisestä yrityksestä lainaamassa sellaisen "kärryn", jolla kaappi saataisiin liikutettua sisälle, mutta ei tietenkään mitattu oviaukkoa... Eihän se siitä mahtunut :D

Vaihtoehtoisena reittinä ikkuna ja muutama lisämies paikalle. Siitähän se tuli sitten sisään noin viidessä minuutissa. Ja sisällä huomattiin, että jääkaapin alla on pyörät... No onpahan kiva kärry kotona. Voidaan vetää käytävärallia.

Seuraavaksi hieman kuvasarjaa siitä miten meidän kylpyhuone on parin viikon aikana edennyt. Aika huimasti!

Näkymä kylppärin ovelta saunan takaseinään purkamisen jälkeen

Saunan seinä ja oviaukko on saatu rakennettua sekä saunan pohjustukset eristeineen

Suihkuseinä, jonka päälle tulee vielä lasiseinä jatkoksi

Vesieristeet laitettu seiniin (kaksi ylintä kylppäri ja alin kuva WC)

Nämä viimeiset laatoituskuvat on otettu itseasiassa eilen, joten kohtuu tuoreita ovat :) Tänään tosiaan on ollut vuorossa lattia laatoitusta. Kunhan nuo saadaan kunnolla kuivaksi, niin laitetaan saumalaastit päälle ja sitten voikin ruveta jo asentelemaan kylppärikalusteita.  Jos hyvä säkä käy, niin ensi viikonloppuna saadaan keittiötä ja kylppäriä jo asennettua paikalleen.

Kiss, kiss!!

//Anneli

Liisa haastoi meidät marraskuussa ompelemaan joulua.

En oikein edes kehtaa nimittää tätä jouluompeluksi, vaikka ompelukonetta n. 3 minuutin ajan käytinkin. Mutta onhan tuossa myös muutama käsinommeltu pisto mukana, joten täyttää kyllä haasteen vaatimukset!

Ompelin siis punaisesta (punainen on ainut oikea joulun väri, ei vastalauseita!) pellavasta sydämen, jonka koristelin vielä nauhanpalalla ja napilla (trendikkäänä inspiraationa vuoden 1998 Suuri Käsityö -lehti, jossa muuten oli kiva paperisen tähtilampun ohje, johon saatan vielä palata).

Sydämen liitin valmiiseen kranssipohjaan, johon vielä kieputtelin nauhaa ympärille. Ja tadaa, valmis!

Kyllä kelpaa joulun tulla. (Tuu jo!)

Miten voikaan olla taas ulkona synkkääkin synkempää, kun lumet ovat tiessään. Koko päivään ei ole voinut sammuttaa edes valoja sisältä, niin hämärää on ollut. 

Pojulle nousi eilen kuume kesken tarhapäivän ja tämän päivän olemme viettäneet kotona lepäillen. Kaivoin Fimomassat esiin ja taiteilimme massasta kuusenkoristeita. Fimomassa on ihan mieletöntä tavaraa. Sillä saa toteutettua itseään vaikka miten, kun antaa vaan mielikuvituksen lentää.

Olen joskus tulostanut täältä alla olevan timantin kuvan. Leikkasin siitä sisukset irti ja käytin muottina. Piparkakkumuotit toimivat myös erittäin hyvin tässä hommassa.

Tässäpä nämä uunista tulleina, vielä ripustusnaruja vailla.

Esittelen pian, millaisia kuusenkoristuksia lopulta saimme aikaiseksi. Pysykää kuulolla!

Kuten edellisessä postauksessa lupasin, tässä tämänpäiväisen fimoilun lopputulos. Olisihan niitä voinut tehdä enemmänkin.

Hain minikuusen terassilta sisälle ja ripustin koristeet sen oksille kuvattavaksi. Luulenpa, että kuusi saa jäädä sisälle ainakin toistaiseksi.

Meinasin ensin tyhjentää koko kuusen ja jättää sen ihan vain sellaisenaan tuohon tasolle, mutta lopulta jätin kuitenkin muutaman koristeen oksille killumaan ja odottelemaan isompaan kuuseen pääsyä.

Aika kivoja, vaikka itse sanonkin:). Vai mitäs te tykkäätte?

Tänä vuonna olen yllättävän aikaisin liikenteessä joulukoristeiden kanssa. Nurkista löytyi ylimääräiset jouluvalot ja ylimääräisiä lasipurkkeja, joten päätin yhdistää ne ja asettaa keittiön ikkunalle. Kun oikein tarkkaan katsoo, löytyy purkeista muutakin kuin valot.

Kyllä, piparimuotteja. Jos olen laiska laittamaan joulua, vielä laiskempi olen leipomaan. Muotit tuovat purnukoihin kivan twistin ja herättelevät joulumieltä uudessa käyttötarkoituksessaan.

Heippa hei sun heiluvilles! Pieni tovi tässä vierähtänyt edellisestä postauksesta, mutta ei anneta sen haitata. Äksöniä on kyllä piisannu senkin edestä! :D Mutta ei siitä sen enempää, nyt haluan paljastaa teille sen ihanuuden, josta mainostin kovasti jo aiemmin. Se on pelastajani, kun hiuspäivä on huono tai erittäin huono. Se pelastaa tylsän asun ja pelastaa päivän nostamalla hymyn korville omalla erikoisuudellaan. My savior. Paljettipipo.

Voi että mä niin tykkään tosta vaikka se onkin omaa käsialaa. Mutta se on ihan omanlaisensa eikä monillakaan ole samanlaista, mikä on erittäin iso plussa! Tämä on siis tehty kirpparilta löytyneestä paljettimekosta, johon ihastuin heti. Koko olikin sopivasti S, joten meikäläisen arse ei ota sellaiseen mahtuakseen. Mutta ostin sen silti, kun materiaali oli niin hieno. Siitä se ajatus sitten lähti ja lopputulos vallan mainio.

Mutta tiedättekö mitä?  Nyt teilläkin olisi mahdollisuus saada oma tälläinen paljettipipo mun tekemänä. Mekosta jäi sen verran yli, että sain tehtyä toisen mokoman ja sen löydät sitten Seinäjoen Ykkösbasaari -kirpparilta. Ei muuta kuin hopi, hopi sinne! Löytyy sieltä muutakin mun tekemää vaikka joululahjaksi. :) Mutta jos sulle ei ole mahdollista käydä hakemassa pipoa itse paikan päältä, nii pistä ihmeessä s-postia. :)

Nyt jatkan Kummelin katsomista. Öitä joka iikalle! Morotus!

Ostin alkukuusta eBaysta janomen kantinkääntäjän. Viikko sitten sain sen ja nyt olen harjoitellut sen käyttöä. On se kyllä kätevä ja nopeaa. Kantinkääntäjä on teipattu jesarilla ompelukoneeseen kiinni, onneksi on kaksi konetta, niin ei tarvi irrottaa kääntäjää. Oli nimittäin pieni homma saada se juuri oikeaan kohtaan, kun tuohan ei oikeasti kuulu kun koneeseen. 

Tein Millalle yhden mekon illalla, innostuin sitten kanttaamaan pääntien lisäksi helman ja kädentiet. Ennenkuin Milla meni nukkumaan, sovitin mekkoa,  kun pääntie näytti olevan aika iso. 

Milla katsoi silmät sädehtien mekkoa,  "minä näytän ihan Mariposalta. Laitetaan tähän vyö ja tehdään siihen solmu. Sitten minä pistän siivet selkään ja olen Mariposa". Jep, minä kun olin ajatellut, että se olisi joulumekko :) Millan lemppari elokuva on nykyisin Barbie: Mariposa ja hänen perhoskeiju-ystävänsä.

Ensimmäistä kertaa lähti kokeiluun overnight oats eli kotoisammin ihan vaan raakapuuro.

Äärettömän helppoa, ja ainakin omasta mielestäni tosi hyvää!

Ilalla kaikki ainekset vaan kannelliseen purkkiin , sekoittele hyvin ja jos tuntuu lisää mantelimaitoa, koska chian siemenet imee paljon nestettä.

Mausteita voi tietysti laittaa ihan oman maun mukaan esim. nyt joulun lähestyessä piparkakkumauste , kaardemumma  ja myös vanilja voisi olla aika hyvää...

Otin vielä  illalla sulamaan n.puoli desiä mustikoita ,  aamulla muussasin ne ja lisäsin joukkoon ehkä n.desin verran soijajugurttia.

Sitten vaan vuorotellen purkkiin raakapuuroa  ja mustikkasoijajugurttia - terveellinen , hyvänmakuinen aamupala on valmis!

-A-

Heipä hei kaikki! 

Nyt olisi jaossa DIY-vinkki paperiseen joulukoristeeseen! Todella helppo, mutta kuitenkin näyttävä koriste, joka sopii niin kuusenkoristeeksi, joulupöydän somisteeksi kuin koristenauhaankin ripustettavaksi. Eikä pelkästään jouluun, vaan kaikkiin muihinkin juhliin!

Ohje:

Paperiset koristepallot

1. Piirrä haluamallesi paperille 20 samankokoista ympyrää. Tämän postauksen alaosasta löytyy mallikappaleet sekä työssä tarvittavaan ympyrään, että kolmioon, mutta niistä voi tehdä myös ihan sen kokoiset kuin itse haluaa. Näistä tulee melko isoja palloja kokonaisuudessaan, kun käytetään 5 cm halkaisijaltaan olevia ympyröitä.

2. Kun kaikki pallot on piirretty ja leikattu, otetaan kolmio käyttöön ja taitellaan ympyrän sivut kuvan osoittamalla tavalla. Kaikki ympyrät käsitellään samalla tavalla.

3. Kun kaikki ympyrät on taiteltu kolmioiksi, aletaan liimata niitä taitoksistaan yhteen, kuvan osoittamalla tavalla. Viidestä palasta tehdään puolipallo liimaamalla palat yhteen aina saman suuntaisesti; näitä tehdään luonnollisesti kaksi, pallosta kun on kyse. Loput kymmenen palaa liimataan yhteen pötköksi, niin, että palaset ovat aina joka toinen toiseen suuntaan ja joka toinen toiseen suuntaan.

4. Kymmenen palan pötkö liimataan vielä päistään yhteen, jolloin siitä saadaan ympyrä. Tästä muodostuu pallon keskiosa. Puolipallot liimataan tähän keskiosaan asettelemalla kaikki lipareet yhteen ja näin saadaan valmis pallo. Hyvin yksinkertainen!

Minä tein tämän mallikappaleen kierrätykseen menossa olleesta karttapaperista, mutta tarkoitukseni on tehdä näitä koristeita läjäpäin lauantaisiin juhliini, jolloin paperivalinta tulee luonnollisesti olemaan hieman toinen; perus valkoisesta tulostuspaperistakin tulee jo huikean kauniita! Suunnitelmissa on kyllä tänään käydä vielä tutkimassa hieman askartelukauppojen valikoimia erilaisten koristepapereiden osalta, josko sieltä löytyisi vielä jotain lisäpiristettä näihin. Juhlien koristeluista on sitten luvassa ihan oma postauksensa, kunhan juhlat on ensin juhlittu - nämä pallot saavat niin erilaisen ilmeen paperista riippuen.

Ihanaa tämä loppuvuosi, kun juhlia riittää! On pikkujouluja, syntymäpäiviä, glögi-iltoja, joulu... Ja ystäväni babyshoweritkin osuvat juuri tähän aikaan! Sinnekin lupasin jo koristeita järkkäillä, ja luulenpa, että näitäkin pallosia on sinne tulossa - vaaleissa keltaisen ja sinisen sävyissä, tosin. :)

Mitäs pidätte näistä koristepalloista?

Teettekö te jonkinlaisia jouluaskarteluja itse? Parhaat vinkit ja ohjeet jakoon!

Ohhoh! Heti seuraavana päivänä edellisestä postauksesta meikäläinen jo kirjoitteloo! Mutta asia on sen verran vallan mainio, että pakko kirjoitella jo. :D

Olen tässä värkkäillyt hetken aikaa jo turbaaneja jos jonkin sorttisista paidoista, mekoista, takeista ym. ja nyt olen ne saanut valmiiksi, kuvattua ja ihmisten ilmoille. Ja tarkoitan sitä, kun olen saanut ne ihmisten ilmoille, niin ne löytyy oikein liikkeestä! Olen saanut kunnian tehdä yhteistyötä Seinäjoen Second hand -liikkeen Holmströmmin Anne-marian kanssa, joka on ottanut tekeleeni vastaan liikkeeseensä. Syvä kumarrus ja niiaus päälle. :))

Näitä on ollut kyllä hauska tehdä. Kaavaa ja mallia piti kyllä hetken miettiä ja tuumata, jotta löytäisi sellaisen joka päähän mallaavan mallin. Näitä päitä saattuu nimittäin olemaan uskomattoman paljon erikokoisia! Ja huono vielä kokeilla omaan päähän, kun se sattuu olemaan isoimmasta päästä niin pienipäinen kyllä kokee dejavun lapsuudesta kun aikuisten hatut imaisi koko pään niitä sovittaessa. :D

Tässä nyt ei näy kaikkia niitä mitä olen vääntänyt, että jos jäi kaivelemaan, että mitä jäi kameran ulkopuolelle niin ei muuta kuin paikan päälle vain katsomaan! Ja jos et pääse paikalle niin laita viestiä, jos tahtoo oman turbaanin vaikka omasta lemppari mekosta tehtynä. Anna sille uusi elämä, jos se ei esimerkiksi mahdu enää päälle tai sitä ei ole muuten vain tullut käytettyä. :) Oon muuten paljon ajatellut näin itse... Eipä ole kohta oikein käyttämättömiä vaatteita kaapissa. :D

Morotus!

Päivänpolttavia uutisia liipaten viimeistelin nyt pitkään luonnoksissa muhineen jutun hääjärjestelyistä. Me puhuimme pitkään myös siitä miehen kanssa, että naimisiin mennään sitten, kun kaikilla on siihen mahdollisuus. No, tämä jäi toteuttamatta, mutta kannatusta sukupuolineutraalille avioliittolaille löytyy meidän taloudesta roppakaupalla. Itse en olisi koskaan nähnyt mitenkään epätodennäköisenä sitäkään, että olisin päätynyt yhteen naisen kanssa, enemmän se on aina ollut kiinni vain henkilökemioista, eikä sukupuolesta. Mutta se siitä ja itse asiaan!

***

Armas mieheni tutustutti minut elokuvien maailmaan jo suhteemme alkuaikoina reilu kymmenen vuotta sitten. Olen tainnut jossain sivulauseessa (tai ainakin instagramissa) vihjatakin miehen leffanteko-harrastuksesta, jonka ansiosta meillä tuijotellaan aika paljon erinäisiä leffoja. Ei siis ollut kovin haastavaa lähteä rakentamaan kantavaa teemaa hääbileiden ympärille. Itse kannatan suuresti joko teemaa, teemaväriä tai muuta kantavaa voimaa, sillä muuten lopputulos on -ainakin omassa päässäni- hyvin sillisalaattimainen. Itse leffateeman lisäksi pyrimme käyttämään mahdollisimman paljon vain tiettyjä värejä (oranssi ja harmaa), jotta kokonaisuus olisi hallinnassa. Väreissä ei päätetty mitään juuri oikeaa sävyä, vaan loppujen lopuksi oranssi rönsyili korallista poltettuun oranssiin ja harmaa valkoisesta mustaan. Koko suunnitteluvaiheen löytää mm. allekirjoittaneen Pinterestistä, joka oli kyllä loistoväline niiden "no kyllä sä tiiät, vähän sen ja sen tyyppistä mä niinku aattelin"-kommenttien sijaan, sillä sieltä oikeasti löysi aika paljon kaikkea "tää on tosi huippu idea" ja "no melkein niinkun tämä"-juttuja.

Vakiintuneimmat lukijat sekä varsinkin minut ja mieheni tuntevat, osannevat arvata, että vaaleanpunainen, sydämet, polka dotsit, tylli ja muut perinteiset häähörsellykset eivät ehkä ole se meidän juttu. Myöskään maalaisromanttinen tai kruusattu eivät oikein kuulu sanavarastoomme vaan ennemmin suosimme modernia, yksinkertaista ja käytännöllistä. Hääkuvia pitäisi pystyä katsomaan vielä kahdenkymmenenkin vuoden päästä ilman suurempia häpeäntunteita, joten elokuvateemaa yritettiin ujuttaa mukaan vain hienovaraisesti. Lisäksi mukaan pääsivät vain ne elokuvat, joilla on meille joku merkitys, eli ei lähdetty millekään kultainen hollywood-linjalle, sillä se ei oikein taas istu kummankaan pirtaan. Elokuvien lisäksi mukaan myönnytettiin myös sarjoja, sillä niistä meidän arki-illat on tehty.

Juhlien printit teetätettiin Monistolla, eikä yhteenkään toimitukseen tarvinnut olla pettynyt, päinvastoin! Printit saatiin muutamassa päivässä aineiston toimituksesta. Itse tulostettiin vain joitakin satunnaisia juttuja.

Teemaprintit päätyivät pääsääntöisesti kartanoon sisälle, jossa syötiin. Taustalla soi asiaan sopien elokuvien tunnarit, joita vieraat olivat saaneet etukäteen toivoa.

Kuten jo aiemminkin pikakatsauksessani kerroin, mies vietti aikaa tuntitolkulla photoshopin ääressä ja tässä lopullinen tulos.

Kaikki lähti kutsukortista. Jänes ohjasti myös juhlapaikalle opasteissa.

Syömään mennessä istumajärjestys.

Morsiamen valitsema leffa pääpöytään.

Mm. Best Man sekä Kaasot puolisoineen. Toinen vahva ehdokas meidän pöytään, mutta ehkä kuitenkin liian ilmeinen.

Suku 1/3

Suku 2/3

Suku 3/3

Kaverit 1/2

Kaverit 2/2

Lapset

Kakun päällä pikku inside joke. Avaimia tämän ratkaisuun oli liimailtu ympäriinsä juhlapaikkaa.

Emmin bileistä röyhkeästi nyysitty idea drinkkilipuista. Suosittelen! Meillä myytiin viiden lipun, eli vitosen nipuissa.

Vieraskirjakuvauksessa oli käytössä kaksi liitutaulua, joihin sai jättää terveisensä.

Voiko häät järjestää ilman mitään kantavaa teemaa tai ajatusta? Minkälainen on lopputulos? Mikä teema / väri / ajatus teidän häissä tai muissa bileissä on ollut? Ja mikä viihdyttävintä, tunnistatko kaikki lähdeviitteet vai jäikö joku häiritsemään?