Minä ja Ville Ahonen - Sammutetaan valot. Hirveen kaunis biisi. Se soi minun päässä joskus paljonkin, vaikka en olisi edes surullinen. Enkä minä nyt ole surullinen, se vain tuli minun mieleeni. Selasin luonnoskirjaa, ja tuli sen tämän piirros vastaan.
Tämä päivä on nyt vain tällainen. En ole käynyt ulkona, vaikka aurinko paistaa aivan täyttä taivasta, ja lämpö tulee tänne huoneisiin asti. Mutta ei se mitään. Kohta mennään iltakävelylle, ja jos vaikka uisin. Tai edes kahlaisin. Pitää hakea aamukahviin maitoa. Ja huomenna lähdetään ehkä mökille.
Ville Ahosella on muuten jotenkin lumoava ääni. Ihanan pehmeä, vaikkakin täynnä surullisuutta. Tai ehkä se johtuu lyriikoista. Ei, on se äänessäkin.