Mihin ihmeeseen tämä maaliskuu oikein on hävinnyt? Ok, minun maaliskuustani hävisi puolitoista viikkoa vuoteen pohjalla maatessa (alkuperäisen suunnitelman mukaan minun piti olla tuolloin Lontoossa, mutta menihän se aika sairastaessakin). Silti ihmettelen, miten on mahdollista, että ylihuomenna on jo huhtikuu? Mutta hyvä näin! On taas kivaa loikkia pihalla tennareissa ja takki auki. Juuri niin tein tosin talvellakin, mutta nyt en palele yhtä paljon. Eivätkä jalkanikaan kastu, paitsi silloin kun loikin lätäkköön.
Koska sää on päivästä toiseen aurinkoinen, päätin tuoda elämääni vähän synkkiä pilviä. Ostin siis K-raudasta pari harmaata kynnysmattoa ja leikkelin niistä pilviä.
Kynnysmatot olivat ihan perusversioita (36x75 cm, 1,90 €/kpl).
Jos minulla olisi ollut esimerkiksi valkoinen liitu, olisin varmaan hahmotellut maton nurjalle puolelle pilvikuvion, mutta minulla ei ollut liitua. Niinpä vain otin sakset kouraan ja silppusin mattoa, kunnes sain aikaiseksi jotain etäisesti pilveä muistuttavaa. Ja tällaiset niistä sitten tuli:
(Kuvan jalat liittyvät tapaukseen. Ne ovat minun jalkani.)
Matot pääsevät kyseenalaiselle kunniapaikalle kissojen hiekkalaatikoiden eteen. Kissat saavat luvan opetella pyyhkimään käpälänsä niihin, jottei lattiallamme enää jatkossa pyörisi kristallihiekkakiteitä. Tai kuten kummityttöni kerran ilahtuneena henkäisi: "Timantteja!"