Pyöröleikkuri osoittautui todella näppäräksi kapistukseksi. Etenkin kudotun kankaan leikkaaminen käy sillä äärettömän kätevästi. Neuleen kanssa pitää muistaa painaa kylliksi tai muuten se saattaa venyä ja rullaantua terän edellä. Joka tapauksessa tulos on leikkurilla paljon tarkempi kuin saksilla, kun alempi kangaskerros ei pääse liikkumaan leikatessa.
Kantapään kautta on tullut opittua, että ompelemista edeltävät vaiheet, eli kaavoitus ja leikkaus, on syytä suorittaa huolella. Näin itse kokoamiseen kuluu paljon vähemmän aikaa eikä tarvitse kikkailla mitään ylimääräistä. Ja on muuten nautinnollista neulata täysin samanmittaiset reunat yhteen. Minä ja mun OCD. Ketään ei varmaan yllätä, että saan myös suurta tyydytystä raitojen ja ruutujen kohdistamisesta...
Mutta takaisin niihin trikoisiin. Sain kuin sainkin puristettua vähän reilusta metristä yhden 1-vuotiaan paidan ja kaksi 3- ja 5-vuotiaan kokoa olevaa mekkoa. Leikkasin suosiolla yksinkertaisena enkä taitteella, koska kangas tosiaan oli kortilla, ja kilpikonnakuvion vuoksi kappaleita ei edes voinut asetella ylösalaisin.
Kaksoisneulalla päällitikatut käänteet näyttävät todella paljon viimeistellymmiltä kuin jollain ompelukoneen joustavista tikeistä ommeltuina. Käytin neulaa olkasaumoihin ja helmaan ja paidassa myös pään- ja kädenteille. Trikoo on sisäpuolelta valkoista, joten saumasin valkoisella ja päällitikatessa käytin valkoista alalankaa.
Mekkojen pääntien ja kädentiet viimeistelin hiukan eri tavalla.
Kitschy Coo -blogissa on havainnollistettu hyvin erilaisia menetelmiä viimeistellä resorilla. Kokeilin ensin pienemmän mekon (yllä kuvassa) pääntielle "Kitschy Coo -menetelmää", mutta saumurin käyttö resorin kiinnittämiseen teki lopputuloksesta minun makuuni liian paksun. Päätin siis ommella senkin ompelukoneella. Näin se kävi:
1. Leikkaa resorista tai käyttämästäsi neuleesta viimeisteltävän reunan mittainen tai ihan vähän lyhyempi kaitale (ei kuitenkaan selkeästi lyhyempi, kuten tavallisen resorin kohdalla). Ompele kaitale päistään yhteen ympyräksi. Taita kaitale kaksinkerroin nurjat puolet vastakkain ja silitä.
2. Ompele kaitale kankaan nurjalle puolelle viimeistelemättömät reunat yhdessä. Ei siis oikeat puolet vastakkain, kuten tavallisesti resoria kiinnitettäessä.
Nyt kädentie näyttää tältä:
3. Käännä resori kankaan oikealle puolelle niin, että siitä jää vähän näkyviin nurjalle puolelle. Päällitikkaa.
Tällä tavalla vaatteen sisäpuolestakin tulee varsin siisti. Käytin ensin tässäkin valkoista alalankaa, mutta se näkyi hiukan oikealle puolelle, joten vaihdoin sen tummaan.
Vlieselinen tukinauha oli pieni pettymys. Sitä suositeltiin nimenomaan ohuiden ja joustavien kankaiden reunojen vahvistamiseen, joten oletin, että se olisi itsessään jonkin verran joustavaa. Näin ei kuitenkaan ole. Reunasta tulee tukinauhan kanssa aika tönkkö, joten käytin sitä vain olkasaumojen vahvistamiseen. Tämä trikoo ei kyllä kaivannutkaan tukea tai paikoillaan pitämistä muualta kuin olalta, mutta hankin tuon tukinauhan ohuempia ja rullautuvampia neuleita ajatellen. Sen suhteen pitää siis jatkaa metsästystä.
Kuvat: Sunroom