Kun me ostimme oman rivitaloasuntomme, ystäväpariskunta osti aivan valtavan punatiilitalon. Omakotitalon mekin joskus vielä haluamme, mutta vielä emme ole valmiita. Nimittäin omassa talossa on aika paljon tekemistä, varsinkin jos rakentaa oman ja varsinkin jos ei rakenna. Ystäviemme tiilitalo on kuuluu jälkimmäiseen kastiin: remonttia ja "pieniä parannuskohteita" riittää listaksi asti. On heillä kyllä mahtavasti tilaakin niin sisällä kuin ulkona, ja loppuelämä aikaa.
Ensimmäisen vierailumme aikana kävi ilmi, että sohvalle tarvittaisiin isommat tyynyt. Nappasin tapetista värit ja ompelin heille sellaiset tupaantuliaislahjaksi. En ole vielä päässyt kuvaamaan tyynyjä niiden luonnollisessa elinympäristössä, ovat siis kuvassa omilla portaillamme. Olen tämän projektin vuoksi nyt tykästynyt tupsunauhaan. Haluaisin sitä omaankin kotiin johonkin, mutten ole vielä päättänyt, mihin.
PS. Mieheni joskus marmattaa siitä, että meillä on muka liikaa tyynyjä. Mutta tyynyjä pitää olla, ja niitä pitää vaihtaa sisustuksen ja sesongin mukaan. Olen tänä kesänä muuten ommellut jo kolmeen eri kotiin lahjatyynyt. Tulette näkemään ne kaikki täällä blogissa lähiaikoina. Jos nyt joku ajattelee, että enkö juuri muuta lahjaa keksinyt, niin hähää: näissä tapauksissa tyynyjä on ensin erikseen kaipailtu tai kyselty. Tyynyjen ystävät: pysykää lujana!