En tunnetustikaan ole mikään käsityöihme. Napin ompelu sujuu käsin, ompelukoneella saan jotain aikaiseksi, ja kutominen rauhoittaa. Siis kunhan kyseessä on vaikka yksinkertainen kaulahuivi!
Viime viikolla kauppareissulta tarttui mukaani parit puikot ja muutama lankakerä. Saipa tyttäremmekin pienet omat lastenpuikot, joita kokeiltuaan minun kanssani, ei kauaa jaksanut Barbille huivia kutoa. Mutta se tuli minultakin sentään nopeasti valmiiksi! :D
Nyt kudon vuorotellen tyttäremme pinkkiä huivia ja omaani, jossa on useampaa väriä. :)
Molemmat työt ovat edenneet hyvää tahtia ja olen päättänyt saada nämä valmiiksi. Viimeksi kun neljä vuotta sitten tartuin puikkoihin, sai äitini lapaseni ja piponi valmiiksi, mutta vuoden päästä siitä sai tyttäremme leikkiä keskeneräisellä huivillani.
Tästä voimme päätellä, että raskausaikana saan inspiraation, ja tällä kertaa ainakin tuo tyttären huivi on saatava valmiiksi. Oikeastaan on omakin saatava, koska äitini ensimmäinen kysymys oli:
"Meinaatko saada ne tällä kertaa valmiiksi?"
:D