Koska eilispäivä kului enemmän tai vähemmän kirveenvarressa, jäi isänpäiväkorttien askartelu isänpäiväaamuun. Sinänsä sillä ei ollut väliä, koska mies on kurssilla ja palaa vasta iltapäivällä ja omaa isää menen onnittelemaan vasta iltapäivällä, mutta tokihan noita kortteja olisi voinut vähän suunnitella. Niistä olisi ehkä tullut vähän miehisempiä, kuin nämä kukkakortit. Mutta saavat nyt kelvata, onneksi sentään kuivasin alkukesästä sinisiä kevätkaihonkukkia. Copperplate-tekstaustyyliä olen opiskellut tänä syksynä neljän illan intensiivikurssilla. Opettaja kyllä itkisi ja repisi hiuksiaan, jos näkisi nämä, mutta onneksi tuskin näkee. Jouluun mennessä pitää vähän reenata ja ennen korttien kirjoittamista lämmitellä käsi ja harjoitella teksti oikein kunnolla. Nämä isänpäiväkortit tuli vetäistyä aikas lonkalta.
