Viikonloppuna hain isovanhempien käytössä olleen nojatuolin. Tätä sarjaa on toinenkin samanlainen sekä lisäksi muutama selkänojallinen tuoli, ja kaksi erilaista pöytää. Nämä nojatuolit ovat olleet käyttämättöminä jo noin kolmekymmentä vuotta. Varastoituna kostealta suojassa mutta talvisin kylmässä.
Hirmuisen pölykerroksen imuroituani aloin purkuhommiin. Taustalevy irti, verhoilun salat selvisivätkin heti. Jouset kunnossa, samoin pehmusteet. Selvisin siis hionnalla, petsauksella ja kankaan vaihdolla.
Tätä punaista väriä en ollut ennen nähnytkään! Veikkaan tuolin olevan 50-60 -luvulta, joten hyvin on ehditty verhoilu uudistaa jo aiemminkin.
Oma valintani oli art deco -henkinen kupariin taittuva samettimainen kangas. Väri näyttää vähän erilaiselta riippuen katsomasuunnasta. Omat hankaluutena matkan varrella tuli, mutta niistä selvisin. Harjoituskappaleena tätä pidän ja olen siihen sellaisena tyytyväinen.
