Vanhat kuvat koneella kertovat kaikesta siitä mitä en ole ehtinyt kirjoittaa.
Ennen vauvan syntymää tein vielä yhden pipon ja pipoa pääsi sovittamaan Panda. Tämä pipomalli oli tosi hyvä vauvalle ja pipoa onkin tullut käytettyä aika ahkerasti. Tietokonepöydän seinälle kertyy kortteja tasaiseen tahtiin. Tuijottelen lauseita "best day ever" ja "make the most of it" ja mietin, että Niinpä. Ristiäisissä saatu kukkakimppu ilahdutti vielä pitkään makkarissa.
Ristiäisiin ompelin pikaisesti pallonauhaa. Tietokonepöydän antiikkinen päivyri on joutunut jo liian monta kertaa pojan käsiin ja pitää majaansa nykyään ylähyllyllä. Olkkari sai talvivalot tuomaan valoa öisille vaipanvaihtoreissuille. Valkoiset tavarat saivat seuraksi yhden mustan norsun.
Viimeisiä joululahjaneulomuksia, jotka molemmat olen jo saanut valmiiksi. Olkkarin pöydällä pidän "nää ei haittaa jos hajoaa, harjoitellaan näillä"-koriste-esineitä. Miehen kanssa päätettiin yksi viikonloppu panostaa herkulliseen aamiaiseen. Noh eihän se ihan putkeen mennyt, mutta hyvää oli.
Joulukorttiaskartelun ylijäämäkuuset laitoin keittiöön. Tänä vuonna tein mahdollisimman helppoja kortteja ja ajoissa, eipähän tartte niitäkään ressata. Tänä vuonna myös korttimäärä jäi vähäiseksi, nyt kun en aio lähettää yhtään ylimääräistä korttia. Askarteluvinkki siis tulossa pian.
Vanhat kuvat kertoivat myös sen miten paljon sitä on ehtinyt jo muutamassa kuukaudessa tapahtua. Välillä tuntuu kuin eläisi tätä elämää pikakelauksella, hirveellä kiireellä. Sitten on niitä päiviä, jotka eivät lopu millään ja katsoessasi taas kelloa huomaat, että vasta viisi minuuttia on kulunut siitä, kun viimeksi sitä katsoit.