19 viikkoa, 3 jaksoa. Sen verran on kulunu aikaa uusissa ympyröissä ja opinahjossa. Tää puoli (luku)vuotta on mennyt todella nopeesti, loput 1,5 vuotta on tätä vauhtia hujauksessa ohi. Better make the most of it!
Tähän syksyyn on mahtunu soveltavaa värioppia, taide- ja kulttuurihistoriaa sekä muotoilun historiaa, valokuvausta, teknistä piirtämistä, rakennus- ja sisustusalan historiaa, tuote- ja palvelusuunnittelun perusteita, projektitöitä, tuotteistamista ja tietokoneavusteista tilasuunnittelua. On siis tullut murrettua perusvärejä, piirreltyä lukuisia pohjapiirustuksia, projektioita ja joitakin aksonometrisiä ja perspektiivipiirroksia, opiskeltua erilaisia tyylisuuntauksia, rakennettua pienoismallia, heiluttua vähän kameran takana, suunniteltua olemassa olevasta tuotteesta uudenlainen ja tapeltua Intericadin kanssa.
Aluksi olin koulusta ihan superinnoissani ja kuuntelin skeptisenä ylempien vuosikurssien opiskelijoiden juttuja meiän puolen jutuista ja kaikenlaisista kommelluksista. Tokan jakson alussa alkoi kuitenkin miullakin alkuhuuma väistymään realistisemman kuvan tieltä ja viimeistään nyt kuherruskuukausi on so over. Mikään ei oo ihan todella väärin tai hullulla tolalla, mutta kuten varmasti jokaisessa koulussa ja oppiaineessa on omat ongelmansa, niin niin myös tässäkin. Joskus joutuu odottelemaan hetken (tai tunnin) ennen kuin saa neuvoja tai uuden tehtävän, joskus joutuu vähän metsästämään opettajaa ympäri koulun tiloja, joskus joutuu vähän astumaan mukavuusalueensa ulkopuolelle (koska ne piinaavat hetket, kun opettaja kysyy jotain, eikä kukaan vastaa…) ja joskus joutuu käymään uusia asioita läpi nopeasti ja pintapuolisesti. Sellaista se meillä on, paljon itsenäistä opiskelua ja ryhmätöitä. Kaikkeen kuitenkin tottuu, ja niin oon miekin jo oppinu tän talon tavoille. Ja kaikesta huolimatta oon edelleen tyytyväinen alanvaihtoon ja –valintaan (vaikkakin todettakoon, että sisustusohjelmien kattominen tän koulun aloittamisen myötä on vähentynyt aika roimasti)!
Miten tää toisen asteen koulussa opiskelu sitten eroaa yliopistosta? Noh, ensinnäkin täällä mennään kuudessa jaksossa eikä neljässä periodissa. Työjärjestykset tulee ainakin 95% automaattisesti eikä kurssisisältöjä voi etukäteen tutkailla Wilmassa (nyyyyh vähän on jollain tapaa ikävä niitä monia iltoja Korpissa kun etsin mielenkiintoisia kursseja). Valinnanvaraa on siis vähemmän, luonnollisesti. Opintopisteiden sijaan käytössä on opintoviikot ja monien samaan aikaan menossa olevien kurssien sijaan koko viikko käydään samaa kurssia, all day long. Lukiosta ja yliopistosta poiketen työtunnit ovat aina 28 tuntia viikossa (läksyille on varattu muistaakseni noin 5 tuntia viikossa) ja ne voi olla, opettajasta ja kurssista riippuen, ma-ke klo 8-14 ja to-pe 8-13 tai ma-to 8-15. Joka aamu alkaa siis kuitenkin kahdeksalta (ngghhhhhh). Varsinaista ”luennointia” on yliopistoon verrattuna todella vähän, mutta se nyt ei ole mikään yllätys, koska täällähän opitaan ja opetetaan asioita enemmän käytännön kautta. Kokeita meillä on ollu tähän mennessä pyöreät nolla kappaletta – kurssiarvosanat määräytyvät hyvin pitkälti tehtävien mukaan. Lounas ei maksa muuta kuin Kela-kortin vilauttamisen lukulaitteessa (, mikä näkyy sitten kuitenkin opintotuen määrässä) ja kahvikupillinen maksaa opiskelijakahvilassa 1,80e sijaan 0,80e (ja berliininmunkkikin vaan 1,20e jee!).
Mainittakoon vielä sekin, että lukukauden toissaviimeisenä päivänä miulle selvis, että meiän koululla on kuntosali, jota opiskelijat voi käyttää ilmaiseksi kahtena iltana viikossa. Tiedonvälitys ei siis vissiin ihan aina pelaa. Mie vielä yritin ettiä tällästä tietoo koulun nettisivuilta ihan alkusyksystä enkä missään muuallakaan siihen törmänny ku vasta nyt. Mikäs siinä, olisin vaan erittäin onnellisena käynyt siellä koko syksyn, eikä tästä nyt ole miulle välttämättä mitään hyötyä, sillä koko ensi kevään oon 99% todennäköisyydellä eri työharjoitteluissa.
Mie nimittäin oon toivottavasti tammikuun puolesta välistä 6 viikkoa harjoittelussa yhessä sisustusalan liikkeessä (fingers crossed, meillä on maanantaina tästä työssäoppimisjakson toteutumisesta tapaaminen!), jonka jälkeen helmikuun lopussa lähen neljäks viikoks tekemään toppia (aka työssäoppimisjaksoa) ulkomaille. That’s right, amiksestakin voi lähteä ulkomaille! Mie halusin mieluummin työssäoppimaan kuin opiskelemaan johonkin alan kouluun. Alun perin miun piti mennä Bilbaoon, mutta tänä vuonna toppipaikat oli siellä tosi kiven alla, joten toppikohde vaihtui Fuerteventuraan. Ei paha?, kuten kv-koordinaattorikin sanoi… (Pakko lisätä tähän väliin, et minuuhan ei Kanariansaaret oo ikinä kiinnostanu matkakohteena oikein millään tapaa, mutta kuvagoogleteltuani Fuerteventuran hiekkarantoja ja turkoosia merivettä oon tullu siihen tulokseen, että eiköhän tuo neljä viikkoo töissä mene siellä ihan helposti… puhutaanhan sielläkin kuitenkin espanjaa JA ylipäätään pääsen vihdoinkin johonkin espanjankieliseen maahan jei!) Palaan Suomeen maaliskuun lopussa ja sen jälkeen kuudennessa jaksossa ois jälleen yksi toppi-jakso sekä ehkä yhden kansainvälisen kouluprokkiksen, jossa myö ykköset ollaan oltu mukana, puitteissa muistaakseni noin viikon reissu Bulgariaan (myös sellainen matkakohde, johon en ihan heti olisi matkalle lähdössä, haha). Ei paha? Ei paha!
Sellasia jänniä juttuja siis tiedossa, kahellaan kuinka käy!
(tän kuvan tuotteita löytyy Polyvoresta)
