Kas tämäkin päivä on koittanut, kun allekirjoittanut tarjoaa kauneusvinkkejä!
Tai no ei tässä estetiikasta oikeastaan ole kyse vaan siitä, että on parempi treenata. Saatoitte nähdä muutama postaus takaperin kuvan upeasti auenneista kämmenistäni. Olin laiminlyönyt käsieni hoitamisen huonoon aikaan, sillä tehdessäni sataa kippileukaa kämmenten vanhat kovettumat repeytyivät auttamattomasti. Onneksi pienen nahkanleikkely- ja rasvausoperaation sekä muutaman varovaisemman päivän jälkeen kämmenet olivat taas kuin uudet.
Käsinahkat ovat yksi crossfittaajien yleimmistä puheenaiheista. Yksi hoitaa kämmeniään hohkakivellä, toinen sheivaa kovettumia suihkussa samalla kuin sääriään. Kämmenistään huolen pitäminen on paitsi järkevää myös hirmuisen koukuttavaa: en varmasti ole ainoa jonka mielestä on ihanaa repiä käsinahkoja? (Tosin en suosita tekemään sitä treffeillä.)
Nyt minulla on vihdoin oikea työkalu kovettumien hiomiseen, kun herra A askarteli minulle hienon käsienraaputtimen. Se on tehty hiekkapaperista (karkeus 100) ja tukevasta muovilätkästä. Tikusta on hyvä pitää kiinni, ja pitkä, jalkaraspimainen rakenne tekee kämmenten työstämisestä joutuisaa. Siihen kun vielä lätkäisee illan päätteeksi päälle maailman parasta käsirasvaa, Burt's Beesin Almond Milk -voidetta, niin jo kelpaa. Ei ehkä ihan vauvanpyllykädet mutta niin lähelle kuin näillä harrastuksilla pääsee.
Miten te hoidatte käsiänne, arvon kanssatreenaajat?