Asioita Oy on jälleen ollut asioiden ytimessä. Sunnuntain teemaväriksi valikoitui vahingossa valkoinen. Tämänkin tarinan kehyskertomus on tavallaan aika pitkä. Ennenkuin pääsen edes kertomaan, miksi olen tusannut juttuja, joilla ei liiemmin kansantaloudellista merkitystä ole - täytyy palata ajassa viikon verran taaksepäin.
Reilu viikko sitten kerroin omassa naamakirjassani, että olen hakenut töitä, opiskelupaikkaa ja niiden yhdistelmää. Työpaikka oli työnohjaajan/työnsuunnittelijan paikka paikalliselle työpajalle. Opiskelujutut liittyivät samaan asiaan; Koulutuskeskus Salpauksessa alkaa helmikuussa työvalmentajan erityisammattitutkinnon opinnot ja ajattelin mielessäni, että tässä on hyvä paketti. Työ on mieluisaa ja opiskella voi työn ohessa. Ovi oli auki myöskin oppisopimuskoulutukseen samaista hommaa varten. Kävin työhaastattelussa ja minut valittiin. Olin hyvin tyytyväinen - suorastaan onnellinen. Toimenkuvaani kuului tuotesuunittelu ja aloitin sen heti.
Mietin kaikkia juttuja, joita itse olin ajatellut tehdä joskus myyntiin. Puntaroin niitä ajatuksella, kuuluuko tuote "nice to have" vai "got to have"- kategoriaan ja totesin, että pari ideanpoikasta voisi pienellä modauksella ollakin sellaisia, joilla saattaisi ollakin jonkinmoista saumaa ihan myytäväksikin asti. Tutkailin askartelu-/käsityöideoita täällä netin auvoisessa virtuaaliympäristössä ja jossain saitilla törmäsin Dremelillä koristeltuihin strutsinmuniin.
Olen pipertäjä luonteeltani ja lovileikkausta ja koristetekstausta harrastaneena Dremelillä koristellut strutsinmunat iskivät minuun kuin metrikäs halko! Miettikää, ihmiset! DREMELILLÄ KORISTELTUJA STRUTSINMUNIA!!!
Minulla on Dremel ja siihen myöskin passeleita poranteriä sun muita hilavitkuttimia. Strutsinmuia on hemmetin hankala löytää sunnuntaiaamuna täältä syrjäkylältä...Mutta ei hätää - kananmunia on jääkaapissa, joten ei kun toimeksi.
Siinähän se päivä tavallaan vierähtikin. Oikeastaan jo ensimmäisen kananmunan yhteydessä kävi selväksi, miksi juuri strutsinmunat oli valittu kyseiseen askarrukseen. Työ oli tolkuttoman hidasta, munankuori murtui herkästi ja parin melkein valmiiksi saadun munan jälkeen päätin alkaa harjoittelemaan eri terien käyttöä, eri kuvioiden tekemistä, missä kulmassa poranterän täytyy olla ja sitä, kuinka lähelle toista reikää voi porata, ennenkuin kuori murtuu. Miehet söivät munakkaita...
Tähän on käytetty leikkaavaa terää, poranterää ja hiomaterää. Iso reikä oli lohkeama, jonka sai hiomaterällä siistittyä...melkein.
Illansuuhun mennessä olin puhaltanut aika monta munaa tyhjäksi. Muutaman olin saanut pidettyä ehjänä ihan kalkkiviivoille asti ja sitten viimeisen porauksen yhteydessä lojahti koko muna tai lohkesi niin iso pala, ettei sitä voinut mitenkään leikkoa siten, että se näyttäisi tarkoitukselliselta. Tässä vain pieni osa posahtaneista...Miehet söivät paistettuja munia...
Yksi säilyi ehjänä! Tosin se ei vielä ole valmis...Seuraavana kokeilen maalaismunia, niitä saa ihan tuosta naapurista, meidän kanat talvehtivat siellä. Niiden kuoret ovat kovempia. Strutseja en ajatellut ottaa...ehkä...kai...enhän?
Päivä vierähti iltaan. Illan pimeydessä otsalampun kanssa siirryin ulos askartelemaan. Olin aloittanut jo aiemmin tekemään lapsenlapsilleni liukumäkeä talon päätyyn. Nyt otin mukaani keittiöveitsen ja aloitin lumiveistelyn. Ajattelin yllättää kolmevuotiaan Hilman "lohikäärmemäellä". Puuha oli mukavaa ja vei mennessään.
Entäs sitten se varsinainen syy, mistä tämä kaikki lähti - työ. No, hommahan on siis nyt niin, että en voi ottaa vastaan sitä työtä, mihin minut valittiin. Siihen täytyy olla palkkatukikelpoinen. palkkatuen saamisen ehdot muuttuivat vuoden alusta. Nyt olen liian vanha ollakseni nuori ja liian nuori ollakseni vanha. Olen ollut myös liian vähän aikaa työtön. Työnantaja tahtoo säästää, joten vain palkkatuella palkataan.
http://toimistot.te-palvelut.fi/-/palkkatukeen-muutoksia-vuoden-2015-alusta
No, mitäs nyt? Työvoimavirkailijani sanoi, että nou kän duu. jatkat työttömyyttä sitten vain. Tulevan kenties ex-työnantajani edustaja alkoi ottaa yhteyttä ylempiin tahoihin, koska tilanteessa ei ole mitään järkeä. Minä odotan. ja odotellessani voin siis tuotekehitellä ihan mitä vain - vaikka dremelöityjä munia tai lumilohikäärmeitä. Niillä ei vain voi maksaa laskuja.