Kaksi syytä, miksi soseiden aloitus oli Papulle helpompaa:
1. Lapset ovat yksilöitä.
2. Sanoin "hauks" että hän avaisi suunsa.
Sain tänään hassuilla äänillä ja ilmeillä ja vauvan naurattamisella Allun syömään kiltisti. En tiedä miten olen aikaisemmin saanut sosetta edes suuhun asti, mutta ne neuvolan "paina lusikalla alahuulta" yms. eivät ainakaan ole toimivia neuvoja. Mutta kyllä tämä tästä nyt kun vihdoinkin muistin miten homma toimii.
Toki olen ilmeillyt ja tehnyt vaikka mitä, mutta "hauks" on selvä taikasana.
ps. Voi rakasta kuumeista pikkupoikaa, tänään on hyvä päivä äiteillä oikein urakalla.