Kissat ovat viettäneet lähes koko edeltäneen talven nukkuen pesukoneen päällä olevalla hoitotasolla. Vauvanhoitoon kyseistä tasoa ei ole käytetty enää pitkään aikaan, mutta esikoisen aikoina käytetty hoitoalusta ja harsokorit lojuivat siellä edelleen, palvellen satunnaisia vauvavieraitamme. Olin ajatellut, että kyseinen nurkka pitäisi siivota kuntoon ja laittaa kissakieltoon kevään edetessä ja uuden vauvan syntymän lähestyessä. Se hetki koittikin aiottua nopeammin, kun huomasin jonkun kissoistani voineen pahoin hoitoalustalle. Alustalla oli harso ja sen päällä kissojen omat pehmusteet, mutta siivottavaa tuli silti. Äh.
Jokin nukkumapaikka kissoille kylpyhuoneeseen tulisi keksiä, sillä ne viettävät osan öistä siellä keskenään (johtuen emäntänsä hormonien aiheuttamasta huonounisuudesta ja v*tutuksesta). Kaikki kissanomistajat varmaan tietävät, että mitä hienompi ja kalliimpi nukkumapesä, sitä todennäköisemmin kissat karttavat sitä. Sama koskee leluja - mitä hienompia leluja, sitä vähemmän kissat niillä leikkivät. Jotain helppoa ja halpaa olisi keksittävä.
"Kukkuu, täällä me suurikorvaiset karvakaverit vietetään päivää!"
Ratkaisu syntyi lopulta itsestään ja vähän vahingossa, kun päätimme säästää postipaketin pahvilaatikon kissoille leikittäväksi. Eräänä iltana kun mies siirsi kissat kylpyhuoneeseen yöksi, hän törkkäsi avonaisen pahvilaatikon kylpyhuoneen lattialle ja heitti sen pohjalle yhden pyyhkeen sekä kissojen omat alustat. Kissat ovat nukkuneet kyseisessä laatikossa siitä lähtien. Päivin öin.
Pahvilaatikko on niin pitkulainen, ettei se mahdu oikein muualle kuin lattialle, osittain pyykkitelineen alle. Mutta se ei kissoja haittaa. Vaikka ripustaessamme pyykkejä kissojen päikkäriaikaan saatamme siirrellä pahvilaatikkoa tieltä, vahingossa potkaista laatikon reunaa tai jopa astua laatikon sisään ylttääksemme paremmin taemmaisille naruille, kissat vain jatkavat uniaan. Laatikko on sen verran suuri, että kissat mahtuvat nukkumaan siellä joko yhdessä suuressa mytyssä, tai kaikki erillään omissa kulmissaan. Lisäksi mainittakoon, että kylppärissä on lattialämmitys, jota kissat arvostavat.
Luppakorva häiriintyy valokuvauksesta. Huomatkaa hampailla tehty takareunan tuunaus.
Yleensä kissat rakastuvat johonkin (nukkuma)paikkaan vain hetkellisesti. Ensin siellä hengaillaan päivin öin, sitten vain silloin tällöin, ja lopulta löytyy joku uusi tärkeä paikka. Mutta väliaikaiseksi suosikkipaikaksi tämä pahvilaatikko-viritelmä on oikein mainio. Tämän voi heittää pahvikeräykseen sitten kun into loppuu, laidat on syöty liian repaleisiksi ja/tai pesä joutuu vesivahingon kohteeksi.
Kauniita unia, karvamuruseni!