Jostakin sain päähäni tehdä vispipuuroa viime viikolla, pitkästä aikaa. Sitä ihan perinteistä, vatkattua puolukkamannaa, jota aina pienenä manguimme äitiä laittamaan. Miten hyvä ja halpa välipala, jota pitäisi tehdä useammin! Puolukoiden hapokkuus veti kuitenkin yksivuotiaan ilmeen mutruun, joten päätin tällä viikolla kokeilla mustikkaista versiota. Samalla tein ensimmäistä kertaa elämässäni rukiisen marjapuuron.
Tummanpuhuvaa tuli, mutta maittavaa. Ja pitää muuten kylläisenä pitkään! Jälkiruokamaljoista kerman kanssa tarjoiltuna menee jälkiruoastakin.
Puuro uppoaa myös perheen pienimmälle, sellaisenaan tai maustamattoman jogurtin kanssa. Miehen kommentti oli, että mausta tulee mämmi mieleen, ja kieltämättä tiettyä maltaisuutta on tunnistettavissa johtuen varmaankin pitkästä, noin tunnin haudutteluajasta. Jos siis et pidä maltaisesta mausta, kannattaa pitäytyä mannassa. Käyttämässäni reseptissä puuroa ei vispattu, mutta minusta marjapuuron kuuluu olla kuohkeaa, joten vispasin silti. Hyvin onnistui ruispuuronkin vatkaus hieman jäähtyneenä.
Sellaisen vinkin vielä annan puurokauhan hämmentäjille, että puuroa kannattaa sekoittaa melko usein ja kunnon kauhalla pohjasta saakka. Ruisjauhot valuvat keittäessä kattilan pohjalle ja kun sekoitin puuroa vain puolihuolimattomasti pallovispilällä, pohjalta löytyikin jämäkän mämmin oloinen kerros. Mitään haittaa tästä ei kuitenkaan ollut lopputuloksen kannalta ja kerros myös irtosi kattilasta ihan nätisti tuoreeltaan.
Nyt kun on puurokokeilujen vauhtiin päästy, ajattelin kokeilla seuraavaksi omena-aprikoosipuuroa!
Vatkattu ruis-mustikkapuuro
1,5 l vettä
300 g (n. 5 dl) mustikoita tai muita marjoja
0,7 dl sokeria
5 dl ruisjauhoja
(ripaus suolaa)
Mittaa kattilaan vesi ja kiehauta. Lisää marjat ja sokeri. Lisää sitten ruisjauhot huolellisesti sekoittaen, mausta halutessasi suolalla. Hauduta puuroa miedolla lämmöllä kypsäksi n. tunnin ajan, n. 10 min välein sekoittaen. Vatkaa hieman jäähtynyt puuro kuohkeaksi (n. 7 min yleiskoneella).
Kuvat: Annan.