Jatkoa sepustukselle meidän uusista Baby Jogger City Select -vaunuista...
Meiltähän puuttuu uusista vaunuista vielä vauvankoppa. Tai puuttuI. Tein nimittäin sen, mitä uhosin ja kokeilin viritellä Bugaboo Cameleonin vauvankoppakankaat Baby Joggerin istuinrunkoon. Ja tadaa! Tässä tulos:
Kyllä sen siihen sai kiinni, ei nyt tietenkään täydellisesti, mutta melko siedettävästi kuitenkin. Bugaboon istuinrunko on hieman isompi kuin Baby Joggerien, joten kopan ympärysmitta jäi hieman ruttuun löysälle. Myös kopan syvyys on suurempi, mutta se haittasi vain, kun asensin kopan alapaikalle ja silloinkin vain todella vähän. Kuomu on Baby Joggerien ja jää ehkä hitusen ilmavaksi tuolta alareunasta takaa, mutta ei pahasti. Tässä kuomu ylhäällä:
Jos emme saa Baby Joggerien koppakankaita lainaan tai ostettua todella edullisesti, tämä viritelmä on ihan riittävän hyvä meille siksi lyhyeksi aikaa, jona koppaa tarvitaan. Jos vauva syntyy lasketun ajan mukaisesti maaliskuun puolivälissä, niin ulkoiluille on virallinen lupa vasta huhtikuun puolella, siitä kahden kuukauden päästä lähdemme mökille ilman näitä vaunuja ja palaamme kotiin elokuun puolivälissä, jolloin vauva on jo 5 kk ikäinen. Kopasta istuimeenhan siirrytään siinä puolivuotiaana, joten meillä on kopalle käyttöä vain noin kolmen kuukauden verran.
Edeltävissä kuvissa lapset on aseteltu niin, että vanhempi ja vauva näkevät toisensa hyvin. Sen sijaa Lapsi isompana jää aika lailla pienempänsä taakse piiloon:
Jonkinlaisen katsekontaktin tuossa kuitenkin häneen saa. Huonompi puoli on, ettei Lapsen istuinta saa käännettyä makuuasentoon tuolla sijainnilla. Parempana maisemavaihtoehtona on kääntää Lapsi kulkemaan kasvot menosuuntaan, silloin tietenkin katseyhteys vanhempaan katkeaa kokonaan.
Näiden kokeilujen puitteissa pidänkin parempana vaihtoehtona, että vauva sijoitetaan alapaikalle ja Lapsi ylemmäs. Tällöin kummankin saa tarvittaessa makuuasentoon ja Lapsella on kaikin puolin tilavammat oltavat.
...toisaalta tällä asetelmalla vauvaa ei näe muuta kuin kurkkaamalla sivukautta.
Parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautuikin kääntää lapset toisiaan kohti. Tällöin kummankin saa makuuasentoon, Lapsen istuin voi olla myös ihan pystyasennossa (alla olevassa kuvassa istuin on toiseksi pystyimmässä asennossa) ja katseyhteys vauvaan on parempi kuin Lapsen ollessa kasvot vanhempaan päin.
Luulen, että tästä viimeisestä vaihtoehdosta tulee meillä se käytetyin. Kaikki riippuu kuitenkin vauvan tarpeista, erityisesti siitä, viihtyykö hän vaunuissa niin, ettei näe vanhempansa kasvoja koko ajan. Aika näyttää. Onneksi on erilaisia vaihtoehtoja istuinten asetelmien suhteen ja systeemejä voidaan vaihtaa tilanteen mukaan, nuo kun vaihtavat paikkaa melko kätevästi joka tapauksessa.