Siinä se kesäloma sitten meni. Viimeinen päivä lomaa ja se vietetty suurimmaksi osaksi lastenvahtina, mutta illalla ehti vielä pari tuntia riehua rakennustyömaalla. Onneksi on enää 11 kuukautta kesälomaan. Ei vaan, loma on kyllä aika tehokkaasti vietetty töitä tehdessä. Aivan loistava loma, ihan erilaista, kuin mitä työkseen tekee. Saa nähdä oman työnsä tulokset, harmitella omia mokiansa ja korjailla niitä sitten jälkikäteen, mutta toisaalta saa myös riemuita onnistumisia. Joka päivä on nähnyt, kuinka ajatus paperilla konkretisoituu. Hommia on kyllä järjettömän paljon jäljellä, mutta se nyt ei varsinaisesti tullut yllärinä. Tavoite on, että muuttotarkastus on tässä syksyn aikana ja lopputarkastus joskus ensi vuonna. Tänä vuonna ei jaksa alkaa enää talvea vasten laittamaan pihamaata kuntoon.
Emäntä aloitti työt jo viime viikolla, joten aikalailla lastenvahtina mennyt aika koko alkuviikon. Eilen sain kuitenkin neronleimauksen...kuinka yhdistää lastenvahtina olo ja raksajutut. Pakkasin lapset autoon ja kerroin, että ensin tulee yllätys, mutta sen saa vain, jos jaksetaan odotella jälkikäteen, kun isi hoitaa vähän busineksia. Lapset tietysti uteliaina suostuivat, joten ajoin Vantaalle VM kartingiin ja pistin pojat taas kaahaamaan mikroautoilla ympäri rataa. Kuten edelliselläkin kerralla, paljon löytyi juttua ajamisesta, joten minä suuntasin Laattapisteeseen noutamaan meidän keittiön, KHH:n ja eteisen laatat. Hieman kylmän hiki nousi pinnalle, kun tuo tonnin laattakuorma laskettiin Dodgen lavalle. Jouset painuivat alas, mutta hienosti rekka lastin kesti, eikä ollut edes paha ajettava.
Kotiin tullessa työmiehet olivat pistäneet jo paikan pakettiin. Ei muuta kuin pällistelemään, että mitähän sitä on saatu aikaiseksi. Putkimies oli käynyt vetämässä vesikiertoisen lattialämmityksen putket paikoilleen. Iltapuhteena sitten tekemään soiroja lisää ja ruuvaamaan ne lattiaan kiinni. Tänään sitten pientä hifistelyä ja taas lehtipuhaltimella imuroimaan paikat siistiksi. Seuraavaksi noita pääseekin mämmäämään laastilla ja tutulla kaavalla liimamaan päälikansi päälle. Hieman jänskättää, että miten onnistutaan piilottamaan ilmastointiputket ja lämmönjakotukit koteloihin.
Jason Vorheeskin oli taas käynyt kylässä.
Koska Crystal Lake ei ollut enää sesongissa, poikien huoneesta tultiin moottorisahalla läpi. Nämä rintamamiestalon ovat sen verran robustia tekoa, että yleistyökalu tuntuu olevan tuo moottorisaha. Sen verran ollaan 2-tahti pakokaasuja tänä kesänä haisteltu.
Tämä huone on suoraan nykyisen ruokailuhuoneemme yläpuolella. Se on tähän mennessä toiminut poikien makuuhuoneena, mutta ennenkuin meillä oli lapsia, se oli meidän viihdehuoneemme. Siihen tarkoitukseen huoneen olisi tarkoitus palata. Elikkä videotykit ja leffan katselufasiliteetit sijoitetaan tänne. Halusimme kuitenkin huonekorkeutta lisää, joten päätimme, että tehdään tuohon kattolyhty.
Katse sineen taivaan...hoilotihoilaa ja niin edelleen. Toinen syy lyhteelle oli se, että kun taloamme laajennetaan, niin ajatus jostain ikkunattomattomasta loukosta ei kuulostanut kivalta. Tällä tavalla saadaan mukavasti luonnonvalo leviämään myöskin yläkerrassa.
Perinteikkäästi, jos nykysuomessa jotain tekee, niin vaatiihan se vähintään pari palkkia. Elikkä lyhtyä varten piti ujuttaa taas 300 kiloa puutavaraa yläpohjaan. Alunperin nuo palkit olivat tuplasti järeämmät, mutta käytiin asioita vielä rakennesuunnittelijan kanssa läpi ja tehtiin hieman laskutoimituksia ja saatiin vähän kevennettyä rakenteita. Pystyttiin hyötykäyttämään vanhoja runkorakenteita hyväksemme. Käytännössä yhden 2x4 parrut kantavuus on 1000 kiloa ja niitä nousi vanhasta alapohjasta 4 kappaletta. Vedettiin palkit sitten niiden varaan ja tuettiin muihin rakenteisiin. Kannon pitäisi olla pitkälti yli 7000 kiloa 5m2 alueelle. Siinä saa jokunen lumihiutale tulla, ennenkuin alkaa edes narisemaan rakenne. Säästöä tuolla operaatiolla tuli sellaiset 1000 euroa. Halvemmat materiaalit ja palkit saatiin käsipelillä tuonne paikoilleen.
Uudet ikkunatkin saapuivat työmaalle. Luonnollisesti kuljetus tuli samalla kuin olimme saunomassa. Mikäs siinä sitten lippanoilla ja pyyhkeen kanssa tervehtimään kuskia kello 21 illalla. Mutta whatever, nyt on ikkunat. Tänään niitä ei vielä paikoilleen saatu, mutta katsotaan josko seuraava blogipäivitykseni torstaina pitäisi sisällään kuvia asennetuista ikkunoista :)
Nyt on aika taas alkaa kilpailuttamaan materiaaleja. Pitäisi tilata 70m2 ulkoverhouslautaa pohjamaalattuna. Kerkeisi vetämään pintamaalit niiden päälle, ennenkuin kelit kostuu yhtään lisää. Alkaa yötkin olemaan sen verran kastetta täynnä, että maalin kuivumisaika pitenee. Muutenhan verhouksella ei olisi kiirettä, mutta nuo vuokratelineet maksavat kuitenkin sen 250 euroa per viikko, niin ei niitä ihan huvikseen tuohon pihaan moneen kertaa tuo seisottamaan.